maanantaina, tammikuuta 04, 2010

Levottomuutta, letkutusta ja lepoa

Kuva eilisillalta, kun kaikki (rasvaiset) pennut nukkuivat tyytyväisinä.

Yö meni rauhallisesti aina noin kello viiteen asti, jolloin heräsin (reilun kolmen tunnin nukkumisen jälkeen) siihen, että pennut kiljuivat ja Fuji yritti tuoda yhtä ocipentua sänkyyn peiton alle. Vein sen takaisin pesään ja Fujikin asettui taas pentujen viereen kehräämään ja pennut mönkivät nisille. Kohta kun olin päässyt itse takaisin peiton alle, Fuji toi taas pentua sänkyyn. Pennut vaikuttivat levottomilta ja Fujin mielestä ratkaisu siihen oli vaihtaa pesää. Se yritteli monta kertaa lähteä pentu suussa joko sänkyä kohti tai ihan vaan jonnekin. Lopulta otin oman tyynyn pesän viereen ja pidin samalla kättä pesässä ja siirtelin pentuja nisille kun ne kitisivät. Nukkumisesta ei kylläkään tullut mitään ja lopulta Fujikin oli sitä mieltä, että pakko päästä vaihtamaan paikkaa... joten sijasin komeron alahyllylle aluset ja sinne Fuji kantoi pari pentua ja minä loput perässä. Hetken rauha ja palasin sänkyyn yrittämään nukkumista.
Puoli yhdeksän maissa oli pakko nousta laittamaan maitoa pennuille, joiden kiljuminen oli taas yltynyt ja Fuji sitä mieltä, että mahdoton urakka kun ei näitä saa hiljaisiksi millään...

Letkutuksen aikana Fuji edelleen yritti siirrellä pentuja ja lopulta kaikki päätyivät tyynyn päälle lattialle, johon Fuji asettui lisämaidosta rauhoittuneita vauvoja imettämään. Ocivauvojen painot olivat pysyneet lähes samoissa, mutta omien paino oli hieman tippunut yön aikana, tytöllä enemmän. En kuitenkaan näistä omista pulleroista ole huolissani, ne saivat myös lisämaitohuikat ja ovat suurimman osan aikaa täysin tyytyväisen oloisia.

Suloinen kasa <3
Tuo siampojan pää näyttää valtavalta!
Vaihdoin boksipesään puhtaat vällyt kun eilisissä lakanoissa oli kakkatahroja (minkä vuoksi Fuji varmaan niin ehdottomasti halusikin muuttaa) ja nostin pentukasan pehmeän tyynyliinan päällä kaikkinensa koppaan takaisin. Nyt kelpaa taas ja rauha on palannut pentuhuoneeseen :)


Avuntarjouksia tuli valtavasti sunnuntain aikana ja suurin osa puolipitkäkarvakategoriasta sekä nelosen ihmisiltä. Me nyt vain satuimme sijaitsemaan lähellä ja sopivan nuoren ja pienen pentueen kanssa. Löytyipä vielä Sarin kanssa monia yhteisiä tuttujakin kissapiirien ulkopuolelta kun tänään puhelimessa juteltiin :) Suomi on pieni maa.

8 kommenttia:

Jii & Katariina kirjoitti...

Suuri kiitos oci-ipanoiden pelastamisesta !

t. ipanoiden isä Peikkolan Skywise +henkilökuntansa

Pirjo kirjoitti...

Kyllä on ihania ipanoita, kaikki yksiväriset ja pilkulliset ja siltä väliltä! Tsemppiä sinne kovasti!

Kovin hellyyttäviä kuvia...

Anonyymi kirjoitti...

Lämmin halaus Sinulle Saila ja iso kiitos pentujen hoidosta.

Terveisin Miisu-rakasat sureva Stiina

Satu kirjoitti...

Tsemppiä sinne edelleen, voi miten suloinen kasa!

Leena ja hovat kirjoitti...

Ihanaa että Teidänlaisia ihmisiä on olemassa!

Peukut on pystyssä pentusten puolesta...

T:Leena

Orifame Senja kirjoitti...

Voi meidän SyysmallitoTerhojen ihanaa Fuji-mummoa ja Saila-emäntää, kun ottivat vastaan Miisu-emonsa menettäneistä pennuista neljä. Osallistuin itsekin emonhakutekstiviestin levitykseen, mutta en uskonut suloisten täplälasten tulleen NÄIN lähelle, meidän sukulaisiin. Otan suuresti osaa Stiinan ja muiden läheisten suruun emokissan menetyksen johdosta. Toivon huimaa kasvua koko pentueelle! Seuraa innolla vauvojen toivottavasti kohisevaa kasvua!

Ulla kirjoitti...

Paljon onnea pikku-ocien nurjasti alkaneelle taipaleelle. Hienoa, että Fuji on ottanut adooptiolapsetkin huomaansa. Nyt on paljon painikavereita pikkusimskuillakin! :) Tosi murheellista, että Miisua ei ole enää. Otamme osaa Stiinan suruun. :(

luolaleijona kirjoitti...

Ai tänne ne orporessukat päätyivät. Hienosti tehty sinulta ja Fujilta kun otitte vauvat hoitoon! Onnea kaikkien pentujen taipaleelle!