keskiviikkona, kesäkuuta 30, 2010

Joka paikkaan nämäkin...

...pääsevät...

Kylppärissä on seinällä vanhasta keittiönkaapista tehty pyyhekaappi, jossa on katiskanverkko-ovet.
Tabbysisarukset keksivät, että tännehän on pedattu puhtaat, pehmeät lakanat selvästikin kissanpentujen päiväunia varten.

Kumpi avasi oven, sitä eivät kertoneet...

Veli on hyvä tyyny, tuumii Senna.
pst. Senna etsii kotiaan!

Kuvahaaste

AinaValppaalta tuli kuvahaaste:

1. Avaa kuvatiedostostasi neljäs kansio
2. Avaa neljännen kansion neljäs kuva
3. Julkaise kuva blogissasi ja selitä se
4. Haasta neljä muuta bloggaajaa mukaan!

Tämä kuva on otettu 7.2.2002 juuri kaakeloidusta, silloisen talomme uunista.
Eikös ole nätti uuni :)

Bonuksena saman neljännen kansion neljänneksi viimeinen kuva, koska liittyy kissoihin, otettu 22.2.2002,:
Maksasairauteen menehtynyt ihana kotikissatyttömme sinitiikerivalkea Rosmariini, Rossu Riesantytär. Rossu Rosmu eli viimeiset vuotensa hyvän ystäväni luona, koska ei voinut sietää itämaisia kissoja... Rossua sylittelee kuvassa serkkuni ja Jussin veljen poika Teemu.
(taustalla edellä mainitun silloisen talomme keittiö) Ja tästä tulikin taas mieleen, että Rossu pitäisi lisätä Muistoissa-sivulle...
Vaikea keksiä mukaan haastettavia, mutta laitetaanpa nyt sitten Kissan päiviä ja koiran unia-blogi, Feanorian-kissalan blogi, Kissat kerällä-blogi sekä Orifame-kissalan blogi.

torstaina, kesäkuuta 24, 2010

Hellä hetki

Punaiset löysivät toisensa.

Punikkipojilla synkkaa. Nukka kommentoi (yleensä se on Mali joka kommentoi).

Näin me pojat ollaan kasassa.

Ja kuka valvoo... Fujiii!


Fujia on alkanut emotuttaa pentupaljous. Näitä voisi vaikka hoitaa.


Hammaskaluston tarkistus ;)

Pestään tämäkin, voisi olla vaikka oma poika.

Mali antaa puolestaan suukon Fujille.

Pesen tuosta avuksi.
Nämä kuvat nappasin pikaisesti kesken pentujen "virallisempien" yksityiskuvien oton (joiden onnistumisesta ei ole mitään takeita).

perjantaina, kesäkuuta 18, 2010

Äiti ja tytär

Kukka, I-pentueen emo, muutti maanantaina kotiinsa yhdessä tyttärensä Valmun kanssa. Suklaakilppikset saivat haltuunsa kokonaisen talon, Virnan jäädessä vielä huoltamaan loppuja kymmentä(! :P ) pentua meille. Kukka lopetti imettämisen jo joku viikko sitten ja jätti sen homman kokonaan siskolleen keskittyen itse riehumiseen... Ja kylläpä meillä onkin rauhallista nyt! Toivottavasti Kukka malttaa hoitaa emon tehtävät nyt edes yhden pennun osalta.

Kukka ei oikein ehtisi istua poseeraamassa...

Valmu painoi muuttopäivänä hienot 1190g

Tytär jatkaa emojen jälkeen sijoituskissana toivottavasti yhden pentueen verran.


Uusi yritys poseerata emon kanssa...
(klikkaa isommaksi niin näet Kukan ihanan vihreän silmien värin)


Bonuksena Mali sai vielä halin Saralta :)

Sudenkorennon jahtaamista

Nyt näyttäisi siltä, että pentuja onkin vapaana ainakin Manna ja Papu ehkä myös Senna I-pentueesta sekä Nukka, Vanu, Tomu, Noki ja Villa J-pentueesta... Nukan ja Sennan kyselijästä ei ole kuulunut ja Vanu vapautui etsimään lemmikkikotia. Piki on alustavasti varattu.
Tälle päivälle olisi saanut tulla auringonpaistetta, niin olisin viimein saanut kunnon kuvia kaikista pennuista, mutta tällä hetkellä taivas on tiiviisti pilvien peitossa. Ehkä se aurinko joskus vielä pilkistää...

lauantaina, kesäkuuta 12, 2010

Kuvamuistoja, restaurointia ja uutisia eläinlääkäristä

Mikä tässä yhteisruokailukuvassa on hassusti? Kuva otettu 21.5., kun pennut olivat kuuden viikon ja viiden viikon ikäisiä.

Tämä pieni hassu typykkä nuohoaa mieluummin kanajauhelihan murusia edelliseltä aterialta kuin söisi uutta lautasellista seitä... Siirtyi Vanukin jonkin ajan kuluttua tuoreen ruuan ääreen.

Samana päivänä - hellejakson viimeistä edellisenä kunnon lämpimänä päivänä kävi Kukan ja Virnan oma perhe pentuja ja emoja katsomassa ja I-pentueen kanssa ulkoiltiin hetki yhdessä (kuvien julkaisuun on lupa lasten äidiltä). Aluksi pentuja jännitti, mutta pian uskaltauduttiin nuuskimaan nurmikkoa ja auringonpaistetta.

Papu kellottaa Eliaksen sylissä, joka pitää toisella kädellä kiinni Kukan flexistä :)

Manna katselee maailmaa turvallisesti Saran sylistä.

Malista on kiva kiipeillä Saran polvilla.

Valmu suunnittelee korkeampaa tähyilypaikkaa boksin katolta...

....mutta pääsikin vielä paremmalle näköalapaikalle Saran olkapäälle.

Senna Eliaksen kainalossa.

Pojat tähyilevät boksista, Senna näyttää kieltä..

Mikäs näin hyvällä paikalla on kuikkiessa vaikkapa parkkipaikan autoja. Mali auringosta häikäistyneenä.

Kukka levähtää boksin varjossa.

Ja vahtii välillä itse itseään (flexi tanakasti tassun alla).
Seuraavana päivänä viisiviikkoiset Jiit pääsivät kaikki kerralla tutustumaan myös muihin kissoihin, koiraan ja isompiin tiloihin.

Piki ihmettelee.

Vanu pörheänä.

Luuna perehtyy Vanun ominaistuoksuihin...

Villa tepastelee, haikala etualalla ja Hiku seurustelee Nokin kanssa taustalla.

Varsin huono kuva Nokista, mutta kun ei parempaakaan ollut, Nukka jäi näistä kuvista kokonaan ulkopuolelle, taisi olla vauhtia niin että ehti hummailla pois kuvausalueelta.

Vanu sievänä, Tomu ja Luuna taustalla.

Tomu puolestaan sievänä - kyllähän poikakin voi olla sievä, voihan.

Piki intoa täynnä, vähemmän innokas koira lojuu takana...
Vanha vanha itse ammattikoulussa tekemäni raapimatolppa restauroitiin tänä iltana pikaisesti. Ruuvit tiukalle ja osa uusittiin, köysi kierrettiin uudelleen toisin päin, raavittu ja rispaantunut puoli sisäänpäin ja sitten tolppa nostettiin pentuhuoneeseen.

Kukka ensimmäisenä tolpan nokassa, Piki-pikkuinen hyvänä kakkosena, muut vielä ihmettelevät.

Yleinen tohina, Sennan kuvio näkyy aika hyvin.
Kukka vaanii...

....ja ponkaisee...

Pikkuruinen Vanu kiipesi ihan ite ylös asti, rapsutteli innoissaan mennessään.

Kilpparit tolpassa.

Lälläslää, Vanu sanoo Papulle.

(vaatekomeron "lukko" näkyy taustalla :P )


Kukka intoilee...

Eilen perjantaina käytin pentuja ensimmäisellä rokotuksella. Aamulla oli aikataulu vähällä pettää, kun en osannut varautua kuinka kauan menee 198 kynnen leikkaamiseen ja 22 korvan vaikkujen pyyhkäisemiseen... Vanu jätettiin kuitenkin vielä rokottamatta, koska selvästikään sen suolisto ei ollut vielä aivan kunnossa kehnosta ruokahalusta ja hengityksen hajusta päätellen, vaikka uloste onkin kiinteää. Karvakin tuntui keijukaisella vielä tukkoiselta. Tehohoitoa jatketaan ja tehostetaan, jotta neitinen saadaan kunnon kuntoon. Muut olivat reippaita ja kahta ikävämpää löydöstä lukuun ottamatta kaikin puolin terveitä.

Olen ihmetellyt pikku-Pikin etujalkoja itsekin, sen kävely näyttää hieman hassulta ja sillä on vähän länkisääret etujalat, mutta sen tarkemmin en ollut asiaa miettinyt ennen kuin eläinlääkäri sanoi heti Pikin käsiinsä ottaessaan, että sen vasemman etujalan kyynärnivelessä on kehityshäiriö, se ei ole normaali. Ja näkeehän sen nyt kyllä itsekin aivan selvästi. Kipua siinä ei ole eikä se tunnu haittaavan menoa lainkaan. Molempia etujalkojaan poju käyttelee yhtä voimallisesti ja liikkeet ovat liukkaampia kuin kellään muulla pennulla ;) Nyt odottelen Pikin varanneen perheen päätöstä, haluavatko he pojan vammaisesta kyynärnivelestä huolimatta. Se on kaikin puolin muuten uskomattoman suloinen tirppana, rohkea ja tehokas menijä, joka on aina kun mahdollista ihmisen vieressä kiinni, silloinkin vähintään jalkojen juuressa jos ei syliin asti pääse. Katsotaan kuvataanko jalkaa mahdollisesti myöhemmin, jotta saataisiin tietää millainen jalan tilanne ja ennuste on.

Vielä tuotakin ikävämpi löydös oli Villan sydämestä kuulunut sivuääni :( Nyt ei ole edes kyse mistään pienestä hädin tuskin kuuluvasta ylimääräisestä äänestä, joka saattaisi kasvaessa hävitä, vaan sydänäänien mukana kuului kaiken aikaa ylimääräinen "kahina", itsekin kuuntelin sen. Eläinlääkärimme arveli häiriön voivan olla sydänpussiperäinen, mutta varmistuksen vialle saa jos ja kun spesialisti ultraa sydämen myöhemmin. Minkäänlaisia ulospäin näkyviä merkkejä sydänviasta ei ole, Villa on erittäin touhukas, reipas ja iloinen pikkukissi. Mutta saa nähdä löytyykö tytölle kotia tällaisen vian kanssa :(

Toivotaan aurinkoisia päiviä, että saisin pian otettua kunnon kuvia isoiksi venähtäneistä pennuista. Omia kotejaan kaipaa edelleen ainakin Manna, Papu, Tomu, Noki ja Villa.

perjantaina, kesäkuuta 11, 2010

Termiittejä?

Tämän näköinen pentujen punnitusvihko odotti aamulla pentuhuoneen lattialla... Tuskin se oli kauaa siinä maannut sikseenkin vähäiset tuhot...

Katsotaan saanko paikattua tuota, vai onko osa tiedoista menetetty :P