tiistaina, lokakuuta 16, 2012

Lapinlahden linnut - eiku - pennut

Kävin kaksi viikkoa sitten noukkimassa Johannan huolella hoitamat ja isoiksi kasvattamat pentuset meille, siis ne, jotka vielä ovat omaa kotiaan vailla + kaksi Johannalle jäävää käymään eteläisemmässä Suomessa. Seuraksi ja autolla ajoavuksi lähti äitini Jyväskylästä, joten pojan kanssa tehtiin reissua kolmena päivänä.

Ehkä ei olisi kannattanut edellisen postauksen otsikoksi laittaa sitä minkä laitoin... Siitä tarkemmin seuraavassa kirjoituksessa. Pysykäähän kuulolla kaikki, jotka olette rodun terveydestä kiinnostuneita.
Ensin kuitenkin söpömmät pentukuulumiset.

No nämä ovat niitä Lapinlahdella majailevia lintuja ;)

Pennut pörräilivät vastassa innokkaina joka puolella talossa, mutta helpoin niistä oli napsia muutama kuva, kun koko porukka vetäytyi yläkertaan päiväunille.

N-pentue kokonaisuudessaan: edessä Ninni ja Johannalle jäävä Nökö, keskellä takana kurkkii Nuppu ja takana piilossa musta Noki, joka jää ns. Johannan perheeseen.

Nokista on kehittynyt komea, vihreäsilmäinen poika.

Nuppu nuppunen.


Olki reunimmaisena vasemmalla, sitten Ännät.

Ninni ja Nökö.


 Olki ihastuttaa sekä mummia että vauvaa.

Porukan pienet; Opri takana ja Oona.

Nökö seurustelee ihmispennun kanssa tottuneesti.

...ja ihmispentukin varsin tottuneesti Nökön kanssa. Rapsutetaan korvan takaa.

Yksi epätarkka vielä Onnistakin.

Meillä pennut saivat valloittaa vierashuoneen ja viimein aurinkokin näyttäytyi kotiutumista seuraavana lauantaina eli olikohan se 6.10., niin sain muutaman vähän tarkemmankin kuvan innokkaana pörräävistä (siis kirjaimellisesti - niin kauhea pörinä ja pörräys että hyvä kun ehjänä selviää huoneesta ;D) teineistä.

Nupusta oli jostain syystä mahdottoman vaikea saada kuvaa ja ehkä sen takia sitä tuli sitten yritettyäkin enemmän, niin kuvasaldo on loppujen lopuksi muita suurempi...

Nuppu - Yrttitarhan Nepeta - sinitäplikäsvalkoinen neiti, on hyvin persoonallinen tapaus.

Siskon kanssa.

Nuppu on riehakas, vilkas, utelias, tunkeileva, rohkea, itsepäinen, kova kehräämään ja jokseenkin hankala käsitellä :P 


Ihana tyttö se on silti. Jos joku siitä kiinnostuu tosi tarkoituksella, niin kodilla täytyy ehdottomasti olla kissakokemusta ja mielellään juuri itämaisista tai muusta vilkkaasta rodusta.

Pohjimmiltaan Nuppu on hyvin kiltti.

Usein se keskustelee katseellaan paljonpuhuvasti.

Leikkiin on suotavampaa käyttää jotakin muuta kuin ihmisen käsiä.. (tässä kengännauha, sellaista ei kannata jättää kissoille valvomatta)

Nuppu on myös kaunis, vaikka onkin malliltaan lyhyempi itämainen.

Silmien väri kehittyy toivottavasti vihreämpään suuntaan.


Toinen N-pentueen tyttö, Ninni, on sellainen keimailija, että luulin siitä tulevan jo liikaakin kuvia, mutta pahaksi onneksi koneella tarkasteltaessa huomasin suurimman osan olevan vähemmän tarkkoja... (mustavalkea väritys hämää kameraa :P -kuvaajassahan ei ole vikaa...)

Olkin kanssa.

Kaunis Ninni on myös mallia pötikkä kropaltaan, vaikka yhtään se ei sen viehätystä vähennä.

Ninni - Yrttitarhan Nerine - mustavalkoinen neiti tykkää kovasti keskustella ihmisen kanssa, pörrää aina mieluiten mukana, kyljessä, jaloissa, sylissä - ei rasittavasti, vaan vetoavasti, suloisesti.

Ja aina sillä on kuvauksellinen asento - verratkaapa vaikka tuohon Onnin löhnötykseen.. ;)

Ninnillä on ihanan vihreät silmät.


O-pentueen harvinaislaatuinen kaunokainen Olki ei itse tiedosta kauneuttaan, vaan tyytyy "olemaan" kuvissa.

Olki - Yrttitarhan Olkikukka - sinikilpikonnavalkoinen neiti on itse helppous, ihastun siihen koko ajan enemmän... ehkäpä en raaski antaakaan sitä muualle kuin äidilleni...

Muuten hyvä, mutta tuo jalka...

Sievänä.


Onni on juuri niin hönö kuin punapojat tuppaavat olemaan ja sen myötä haasteellinen kuvattava...

Onni - Yrttitarhan Onnenapila - punatäplikäsharlekiinivalkoinen poika on aivan mieletön kehrääjä.
Ja tämä ei ollut liioittelua...

Leivon leivon

Tuo ilme

Leikki kesken

Voi kun voisin pitää itse Onnin lemmikkinä... mihin tällaista sydänkäpystä raaskii luovuttaa.
Ja niin kauniskin! (no näissä kuvissa ei kyllä pääse oikeuksiinsa)

Lepohetki. Tämä jöllikkä on jatkuvasti selässä, olkapäällä, niskassa tai roikkuu lahkeesta kun yrittää tehdä jotain.. ei sille voi olla äkäinen.


Nämä neljä pentua siis periaatteessa etsivät kotejaan. Minne tahansa näitä ei kuitenkaan luovuteta. Kerrothan itsestäsi, perheestäsi ja kissatoiveestasi sähköpostissa tai puhelimessa mikäli sinusta tuntuu, että haluaisit tulla rakastetuksi erityisen kissapersoonan taholta.