keskiviikkona, toukokuuta 27, 2009

Puoli vuosikymmentä

Tuntuu pitkältä ajalta, mutta viisi vuotta on taakse päin katsottuna todella lyhyt aika. Viisi vuotta sitten 27.5.2004 torstaipäivän aikana syntyivät ensimmäiset Yrttiset, A-pentue, sininen porukka. Vanhemmat olivat isä cremenaamio siamilainen CH Delicatin York, SIA e ja emo lila itämainen lyhytkarva CH Sultsinan Melisande, OSH c.
Yrttitarhan Aconitum, "Acu" OSH a
Yrttitarhan Alfalfa, "Affu" OSH a
Yrttitarhan Alonsoa, "Allu" SIA a
Yrttitarhan Akebia, "Aksu" SIA a
Yrttitarhan Artemisia, "Viola" OSH g
Yrttitarhan Aniba, "Annikki" SIA g

Tarkemmin sanottuna Annikki syntyi vasta seuraavana päivänä keisarinleikkauksella ja oli pieni ihme.
Osa seuraavista kuvista pyörii tuossa pikkuruisena blogin sivulla, mutta näistä ehkä saa paremmin selvää ;)

Sekamelska simsku- ja itisvauvoja auringossa

A-pentueeseen liittyi ottolapsen ominaisuudessa 8.6. orpo löytökissanpentu, joka oli tullessaan hyvin heikossa kunnossa. Pentu sai nimekseen Apila, A-teeman mukaisesti ja näpsäkkä monivarpainen tyttö asuu nykyään vanhemmillani.
Tässä Mustikka-sijaisemo antaa yksityisimetystä jo isolle tytölle.

AinaIhanaAnnikki pienenä ja sievänä. Annikki muutti vuoden ikäisenä pikkuvelipuolensa Pingun kanssa Lapinlahdelle (jossa nykyään asuu Pingun lisäksi G-pentueen isä Bolo ja F-pentueen tyttö Liida), mutta menehtyi viime kesänä 2008 nisäkasvaimiin reilun neljän vuoden iässä, vaikka olikin leikattu tyttö, joka ei ollut koskaan tehnyt omia pentuja (hoitanut pikkuvelipuoliaan kylläkin kuin omiaan).

Apila esittelee varpaitaan ;)

Viola, tai pentunimeltään Ami muutti FIN*Silvanest-kissalaan viiden kuukauden iässä syksyllä 2004 Lahden näyttelystä (oli varattu jo aiemmin). Viola synnytti Silvanest E- ja F-pentueet ja on nykyään leikattu rouva.
Äiti ja tytär poski poskea vasten <3

Aksu-poika muutti Jyväskylään, mutta nyt en ole moneen vuoteen kuullut missä päin Suomea poika mahtaa asustella ja mitä pojalle kuuluu. Pitäisi saada aikaiseksi tarttua puhelimeen ja pirauttaa omistajalle. Näin sähköpostien luvattuna aikana on vain jotenkin "työlästä" ottaa yhteyttä puhelimen välityksellä, kun ei tiedä ihmisten tilanteita... :P

Koko pentue paitsi Apila vasemmalta oikealle:
Viola, Affu, Acu, Allu, Annikki ja Aksu.

Affu asusteli aluksi Turussa, mutta muutti perheineen Tampereelle (viime vuonna jos oikein muistan). Affu sai melko pian seurakseen sininaamio siamilaisen pojan Silvanest Carloksen ja myöhemmin muodostui Trio Blue B-pentueen sinitiketti Bossen muuttaessa vielä joukon jatkoksi.

Aksu komiana pumppukopin edessä ulkona..

Viola vaaniskelee katajien seassa.

Löydätkö kuvasta kissanpennun?

Allun omistajan Johannan tapasin ensimmäistä kertaa ISROKin näyttelyssä Kuopiossa ja poika muuttikin sieltä suoraan uuteen kotiinsa Lapinlahdelle. Allu kuitenkin kuoli tapaturmaisesti vain parin viikon kuluttua muutostaan, kun ulko-ovi oli jäänyt raolleen ja poika livahti siitä ulos tuhoisin seurauksin. Allu itse ei saanut nauttia kauan tästä yhdestä maailman parhaimmista kodeista, mutta sisko Annikki muutti pikkuvelipuolensa kanssa sinne seuraavana keväänä sekä myöhemmin Bolo ja Liida.

Apila kiipeilee ulkotarhassa.

Mustikka-emo sai myöhemmin vielä kaksi pentuetta, mutta yhdestäkään ei jäänyt minulle jälkeläistä jatkokasvatukseen, vaikka yritystä oli. Ehkä se oli parempikin niin, koska myös Mustikka menehtyi agressiivisiin nisäkasvaimiin alle neljän vuoden iässä, noin puolitoista vuotta ennen tytärtään Annikkia.
Mustikka pysyy aina rakkaimpana itämaisena minulle ja vieläkin tulee kyyneleet silmiin tätä kirjoittaessa.

Annikki kurkistaa ulkotarhan kopista.

Affu poseeraa.

Koko porukka syömässä - huomaa myös Mutu-pappa. Mutu on nähnyt jokaisen pesueen Yrttisiä.

Annikki ja Allu, takana pilkistää Aksu, pentueen simskut.

Lötköä porukkaa elokuussa juuri ennen muuttoamme.

Ja vielä Allu hieman ennen muuttoaan uuteen kotiin.
Lievä karsastus vaivasi pentuna molempia simskupoikia, mutta Aksun karsastus oli hävinnyt vuoden ikään mennessä jolloin se osallistui kissanäyttelyyn.

Acusta vielä omistajiensa ottama kuva aikuisena, koska tuolta Picasawebistä, josta muut kuvat latasin tähän, puuttui pentuaikainen yksityiskuva pojasta (varsinainen tietokoneemme on edelleen huollossa..kuvat taitaisi olla jossain levylläkin, mutta ei jaksa ryhtyä taiteilemaan). Acu siis muutti Savonlinnaan Hämäläisen perheen huomaan ja on viihtynyt erinomaisen hyvin ainoana kissana lapsiperheessa, jossa saa huomiota osakseen. Tuttu kissakaveri käy välillä leikkimässä pojan kanssa.
Melkoisen verkkaiseen tahtiin pentueita on tullut, tänä vuonna vasta syntyneet kuudes ja seitsemäs pentue, eli ennen näitä käytännössä pentue per vuosi. Monenlaista on tapahtunut ja hyviä ystäviä on löytynyt pennunottajista. Joskus tuntuu, että olisi helpompaa lopettaa kasvatus, esimerkiksi nyt, kun pentujen kysyntä on lähes nollassa ja keltaisissa pörsseissä ja apuloissa tuntuu olevan paperittomia "itämaisia ja siamilaisia" paikat pullollaan pilkkahintaan... Tai silloin kun sairaudet koettelevat ja töitä saa tehdä lähes vuorokaudet ympäriinsä pentujen hyvinvoinnin eteen. Hyvinhoidettu pentu ei kasva ilmaiseksi ja ensimmäiset elinviikot ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä kissan tulevaisuuden kannalta. Tuntuisi siitä huolimatta turhauttavalta lopettaa kasvatus nyt, kun viimein alkaa hieman päästä jyvälle siitä miten asiat olisi paras hoitaa... Ehkäpä tämä tilanne pian muuttuu ja pennut löytävät kotinsa.
Kiitos kaikille Yrttisten omistajille hyvistä kodeista ja pitkää ikää A-pentueen jäljellä oleville Aculle, Affulle, Aksulle ja Violalle, samoin kuin kaikille muillekin kasvateilleni!!

sunnuntaina, toukokuuta 24, 2009

Maailman paras mummi ja kotia etsiviä

F-pentueen pojat on otettu meillä laumaan jo hyvin, vaikka Hiku satunnaisesti protestoikin ja Luuna isottelee ujoimmalle Longolle.

Kotia kaipaava Kapsu-poika ilta-auringossa.

Kapsu on vekkuli touhottaja (kuten Sampokin) ja aina ei isoja ja pitkiä käpäliä hallita yhtä hyvin kuin halu olisi...

Hiku ja Sampo ottavat aurinkoa pikkupöydällä.

Fuji tarkistaa onko pennulla kaikki hyvin.

Longoa pelottaa koira, joka tuli olohuoneen puolelle katsomaan pentuja. Littasena.

Hui, joko se meni??

Fuji imettää <3

Ja hoitaa.

"Maitobaari" auki...

Sampo katselee menisikö mukaan..

Poikakolmikko. Aika punertava porukka :)
Ja jokainen siis etsii kotiaan.

Longo litteänä. Porukan isoin edelleen ja oikea nallekarhu <3

Fuji onnellisena pentujen kanssa. Longokin rentoutui viimein.

Longo-lötkö on kai sukua ragdolleille... (eikä pelkästään tämän kuvan perusteella)

Kapsu on mummin viekussa.

...tai päällä.

Eräs toinen imetystuokio... :P Fuji-raukan nisät kyllä kärsivät... kohta täytyy varmaan laittaa jotain karkotetta Fujin masuun...

Vasemmalta oikealle: Luuna, Sampo, Hiku, Kapsu, Fuji...

Kapsu, Sampo ylösalaisin välissä, Fuji, Luuna ja takana litteänä Hiku.
Hyviä ja ymmärtäväisiä koteja kaipaillaan ihanille pojille.
Mahdollisuus on tuoda parinsadan kilometrin säteellä (sijaitsemme siis Taavetissa, Lappeenrannan ja Kouvolan välissä) ja ainakin Jyväskylään myös käydä vaikka vain näyttämässä ennen mitään päätöksiä jos meille katsomaan tulo on hankalaa.

Joudumme sydän verta vuotaen sijoittamaan uuteen kotiin myös toisen omista kastraattipojistamme (tämän kategorian), koska pojat eivät ole tulleet toimeen enää pitkään aikaan.. Jatkuva eristeleminen on hankalaa eikä se ole myöskään oikeaa kissanelämää, vaikka jokaista yritetään huomioida tasapuolisesti. Jatkuvasti on pelko siitä, että joku livahtaa ovenraosta tai joku saakin oven auki (kahvat on käännetty ylös), kuten toissayönä tapahtui ja heräsin rähäkän ääneen..
Make tuli siis pitkäaikaishoidosta kotiin viikko sitten maanantai-iltana ja tottui kyllä heti tyttöjen sekä pikkupoikien seuraan, mutta Hikua sille on turha näyttääkään - tai toisinpäin, Makea on turha näyttää Hikulle... Nyt Make vuorottelee joko Longon kanssa kahdestaan (ihana pari! Longo rakastaa Makea ja pappa ja pikkupoika nukkuvat sylikkäin) tai tyttöjen ja pikkupoikien kanssa.

Emme vain vielä tiedä mikä olisi paras ratkaisu ja kummalle uusi koti olisi parempi vaihtoehto. Kaikkein paras ja meille helpoin olisi ollut, kun uusi koti olisi löytynyt aivan perhetuttujen joukosta, mutta sellaista kotia ei nyt ole ilmoittautunut, niin on viimein hieman laajennettava hakua jos se huippukoti kullanmurulle löytyisi näin... Jos olet kiinnostunut (mielellään jonkun juuri esittäytyneen pikkupojan kera jos ennestään ei ole kissoja) tarjoamaan pysyvän ja rakastavan kodin aikuiselle kastraattikollille, niin kerro yhteydenotossasi millaisesta kodista olisi kyse ja mitä kissalta odotat, jotta osaan arvioida olisiko jomman kumman pojan luonne sopiva sinulle. Toivoisin, että tällainen koti löytyisi mahdollisimman läheltä, mutta pääasia on hyvä ja turvallinen koti, jossa saa riittävästi huomiota ja rakkautta.


Raksupallon kanssa puuhastelua. Sisälsi tällä kertaa liian pieniä penturaksuja, jotka hulahtelivat monta kerrallaan lattialle. Pennut ovat hieman ymmällään touhusta ;)


Antaumuksellista imetystä...

lauantaina, toukokuuta 23, 2009

Liida liipukka

Ihanainen Liida eli Yrttitarhan Fritillaria muutti viikko sitten perjantaina omaan kotiinsa Lapinlahdelle kun kävin sen sinne viemässä ja sain samalla tilaisuuden vierailla Johannan luona pitkästä aikaa. Liida meni Niskasen perheeseen sijoitukseen ja tulee toivon mukaan tekemään tulevaisuudessa laikullisia Yrttisiä itsekin.

Tässä Liida on vielä kasvattaja/ "sijoituskoti" -Johannan hoivissa Jyväskylässä ennen meille tuloa.
Costello-varaisi hoitaa

Kaikki kolme cremepentua tulivat meille 12.5.
Liida veistoksellisena auringonvalossa.

Siro ja ihanaluonteinen tyttö <3>Lapinlahdella olivat mukana kyläilemässä myös Eppi ja G-pennut, joiden Bolo-isi asuu Johannan luona. Eppi seurusteli puolisonsa Bolon kanssa takkahuoneen ovi-ikkunan läpi ja pennut saivat tutustua uusiin hajuihin ja lasten ääniin oikein urakalla. Hirmu reippaita pienet olivatkin. Pitkä matkakin meni mukavasti sturdissa; imuuteltiin maitobaarissa, kiipeiltiin ja käytiin vessassakin matkan aikana.

Kukka istuu ja ihmettelee.

Rupesi väsyttämään.

Rölli hieman unisena.

Nukahtaa pystyyn...

Jaksaisiko poseerata.


Kukka ihmettelee Meriä :)

Helpi kysyy mitä sä syöt??

Eppi nautiskelee Sinin paijailuista.
Itse Bolo-isi tärkeänä.

Bolo on lutuinen ukkeli, joka nauttii lasten huomiosta ja vieraista. Koirien kanssa herra tulee mainiosti juttuun, vaikka ei synnyinkodissaan koiriin tottunutkaan - ei se aina mene niin. Nyt kavereita on sekä lapinkoirat että vilkas jackrusseli ym, myös vieraat koirat vastaanotetaan isännän elkein :D

Pingu-poika on itse "koirakissa". Kooltaan aivan jättiläinen, varmaan lähemmäs seitsemän kiloa... Pingu on B-pentueesta Yrttitarhan Billabong SIA c. Väriltään "superlila"...
Toivottavasti näiden isojen poikien välit säilyvät vaikka pieni Liida tyttö liittyi perheeseen..
Liidan ja simskupoikien kodin kuulumisia ja toivottavasti myös Liidan kuulumisia ;) voi lukea Ainavalpas-blogista. Kiitos taas kerran Johannalle ja perheelleen ihanasta kodista!

Hmph, minkähän takia blogger temppuilee noiden fonttien ja asettelujen kanssa.. Tein tämän tekstin luonnokseksi enne edellisen postauksen julkaisemista, mutta piti tehdä uudelleen, kun blogger olisi liittänyt tämän edellisten tekstien väliin.. :-/