sunnuntaina, helmikuuta 10, 2008

Erilainen tiineys

Tässä on ensin jälkijunassa kuvat, kun tiineyttä oli kestänyt tasan kuusi viikkoa. Olemus melko samanlainen kuin ensimmäiselläkin kerralla. Minusta näyttää siltä, että kuvissa Fuji on aina isomman näköinen mahaltaan kuin todellisuudessa. Onhan se pyöreä, mutta tuo pieni koko muuten hämää vatsan näyttämään isommalta kuin se todellisuudessa on.

Nämä ovat aika hirveitä kuvia hämärässä huoneessa salamavalon kanssa :P


Tämä on sitten maanantailta 28.1. eli kun D-pennut olivat tasan 15-viikkoisia.
Sitten tuohon postauksen otsikkoon... Painoa on kertynyt -eilen 9.2. punnittuna tasan 8 viikkoa tiineyttä eli 56 vuorokautta- 4,3 kg. Viime kerralla painoa taisi tässä vaiheessa olla yli 300 grammaa enemmän, mutta maha on muutenkin aivan erilainen. Luulen, että ensimmäisellä kerralla suuri osa painosta (ja ulkomuodosta) tuli isosta nestemäärästä. Se selittäisi senkin, että pentuja oli hyvin vaikea erottaa vatsanpeitteiden läpi ja siksi luulinkin, että siellä täytyy olla melkoinen tungos 8)
Nyt pennut pönköttävät välillä todella "terävästi" kyljestä ja potkiskelut ja liikkeet sekä näkyvät että tuntuvat. Arvioni on ehkä kolme pentua... Ultran mukaan ainakin kaksi tai enemmän. Olen tuntevinani toisella kyljellä selkeästi kaksi pentua ja toiselta löydän vain yhden. Toki on mahdollista, että siellä on vain kaksikin pentua, kuten erehdyin Mustikan toisen pentueen kohdalla... Ja voihan siellä yhtä hyvin olla useampi, mutta aika hyvin ne piiloutuvat jos niitä siellä on.

Utareet ovat täyttyneet aivan loppuviikosta. Niin taisi viimeksikin olla hyvissä ajoin.
Maanantaina 18.2. tulee 65 vuorokautta, mutta olen varautunut, että Fuji pihtaa lähemmäs perjantaita... Joka tapauksessa H-hetken pitäisi olla viikolla 8. Enää reilu viikko siis, huii!

Fuji on ollut muuten hyvässä kunnossa, mutta mysteeriset vilkkuluomet ovat usein esillä. Eihän se toisaalta ole ihme, kun vaikka kunto oli erinomainen astutushetkellä, niin onhan se elimistölle suuri rasitus tulla näin pian uudelleen tiineeksi. Ruoka maistuu todella hyvin ja herkkupaloja varastellaan suoraan emännän leivän päältä tai lautaselta. Fuji on ottanut tavakseen tulla heti, kun kuulee, että alamme syömään keittiössä ja on usein valmiinakin odottamassa tuolini vieressä tai valmiiksi tuolilla (pakkohan se on siitä syliin kammeta sitten). Kaula venyy uskomattomiin pituuksiin, kun pitäisi saada maistaa mitä tänään syödään. Ja kehräys kuuluu varmaan kilometrin päähän <3
Masun sisältö siis tarkastettiin viime maanantaina ultralla ja sieltä ne pennut vilkuttelivat eli kaiken pitäisi olla kunnossa. Hengitysäänet olivat myöskin erinomaiset.

Sanoin Fujille, että älä nyt sitten kasvata niitä pentuja niin isoiksi, että sellaisia tasaisia sadan gramman pentuja kiitos. Saa nähdä uskoiko se.

Täysi sylitunkiainen Fujitsusta on taas tullut. Masunsa kanssa se on saanut lempinimen Tonnifuji, kun se roiskauttaa ruhonsa jalan päälle, mutta ei aivan yllä ylös asti, vaan takajalat jäävät vähän jälkeen, niin se tuntuu vähintään siltä tonnilta...

2 kommenttia:

Tintti kirjoitti...

Maha tosiaan näyttää aika isolle.

Me pidetään peukkuja että kaikki menee hyvin ja päästään huokailemaan taas ihanien pentukuvien perään (kun näyttää siltä ettei täällä meillä olla halukkaita pentujen tekoon..).

Virve kirjoitti...

Fujilla on kyllä aikamoinen massu.

Täälläkin peukutetaan, että kaikki sujuisi hyvin. Niin ja salaa toivotaan sitä punaista poikaa söpöstelemään.