torstaina, lokakuuta 23, 2008

Usva

Ollako vai eikö olla... siis tiineenä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tuota voi edes epäillä. Joko neito on nyt valeraskaana tai oikeasti tiineenä, mutta mitään pinkkeinä helottavia nisiä on turha etsiä. Jokaisella aiemmalla astutuskerralla Usva on ollut ennen oikean kollin luo pääsyä kastraattikaverinsa kanssa, joka ehkä sitten onnistui aina sohaisemaan välistä ja toimimaan tehokkaana "ehkäisypillerinä". Jokaisen aiemman astutuskerran jälkeen olen syynännyt tytön nisien seutua, mutta aina ne ovat olleet samanlaiset; pienen pienet ja valkoiset.


Make oli vihdoin se Usvan nuoruuden Tosi Rakkaus, jota ikäneito oli odottanut kaksi pitkää vuotta... Onnistuin tosin tuhoamaan pariskunnan varsinaiset hääkuvat, joissa rakastavaiset pesivät toisiaan kilpaa ja nukkuivat kaulakkain :P

Näissä kuvissa näkyy puolestaan se avioliiton arki... ;)

Kolmen viikon jälkeen astutuksesta Usvan nisissä oli selvä, mutta pieni muutos. Lievää punerrusta ja sievä pyöristyminen, mutta TODELLA lievä verrattuna vaikkapa Fujin selvääkin selvempään raskautumiseen. Myös ruokahalu moninkertaistui ja neidolle upposi yht'äkkiä lähes kaikki mitä eteen kannettiin ja sitä tosiaan sai kantaa ihan urakalla..


Nyt pariskunta leikkii keskenään, pesee toisiaan, nukkuvat samassa pesässä ja hetkellisen "kriisin" (kun hommat oli hoidettu ja Make halusi siitä edestä painia eikä Usva tykännyt ajatuksesta..) jälkeen ovat taas niin "samiksia".


Usva tietää olevansa rouva talossa (tai siis pesässä)

Usvan kyljet ovat aivan lievästi kummullaan, mutta en siis vielä uskalla toivoa oikeaa tiineyttä. Ultraus toisi varmuuden, mutta koska asia kuitenkin ajallaan selviää, niin en viitsi kiusata tyttöä, joka ei pidä yhtään selälleen kääntämisestä. Työn ja tuskan -tai pikemminkin oveluuden- takana on, että saan niitä nisiä tutkailtua ihan kotioloissakin. Masun rapsuttelusta rouvanen tykkää, mutta vain seisoviltaan.


Jäädään siis vielä odottelemaan... Jos Usva ei ole tiine, niin sitten se ei ole.

Makelle muuten syntyi lapsenlapsia, kolme suloista tyttöä Windstar-kissalaan, isänä komea Kuuran Kipinä.
Maken omia lapsia on myös syntynyt Orifamelaan, mutta Senja kertonee niistä lisää myöhemmin :)

3 kommenttia:

Katri kirjoitti...

Oiii... peukut pystyssä jännään! Olisipa ihanaa jos kaunis Usva ja komea Markku saisivat vauvoja. :) Toivotaan, toivotaan, toivotaan!

Tintti kirjoitti...

Blogissani odottaa palkinto :-)

Johanna kirjoitti...

Ruusuja tulin ojentelemaan Aina Valpas-blogista myös sinulle :)

Terveisiä kaikille!

Ai niin, pitää kertoa ällöjuttukin... Meille on alkanut näin syksyllä pakkautua hiiriä tänne taloon. Niitä on pyydystetty loukuilla, mutta toissapäivänä ihmettelin, miksi Bolo murisee yhtäkkiä niin kamalasti yläkerran aulassa. Menin katsomaan ( se poikien yhteiselämä kun ei vaan meinaa sujua, vaikka säännöllisesti sitä koitetaankin aina ) ja tälläkertaa murina ei ollut mitään eripuraa Pingun kanssa, vaan murinaa SAALIISTA!!! Bolo oli napannut hiiren :o :o :o :o Että semmoinen kolli täällä <3 <3 <3 Ja kuka sanoo, että siamilaiset on "hyödyttömiä" lemmikkejä :D