Keskiviikkoiltana yhdentoista jälkeen Fuji oli mennyt pesälaatikkoon ja istui siellä kehräämässä. Sitä ennen pesää oli tehty sänkyyn peiton alle ja viihdytty siellä pitkiä aikoja piilossa. Se oli nyt selvästikin avautumisvaiheen juttu.
Arvelin sitten, että ei taida kannattaa lähteä nukkumaan ja jäin pitämään Fujille seuraa. Kohta näkyikin selviä supistuksia, Fuji suorastaan hytkähti kun supistus tuli. Aiemmin päivällä oli jo supistellut silloin tällöin. Sen huomasi, kun maha kiristyi pinkeäksi palloksi.
Klo 23.44 tuli pentuvesi - ja tietenkin siihen nurkkaan, josta rouva oli kaivanut imukankaat pois... Klo 23.50 alkoi näkyä ensimmäisen pennun sikiöpussi ja Fuji nousi ponnistamaan kyykylleen, sitten seisovilleen takajalat vähän kyyryssä. Pentu näkyi olevan tulossa takajalat edellä.
Klo 00.04 ensimmäinen pentu ulkona; SIAMILAINEN poika 127 grammaa.
Minun piti kannatella pentua Fujin takapuolessa kunnes istukkakin tuli ulos, kun se piti myös synnyttää seisovillaan. Sitten Fuji rauhoittui pesään makuulle ja pesi pentua. Kun aioin vähän ajan päästä ryhtyä katkomaan napanuoraa, niin Fuji halusikin syödä istukan ja katkaisi samalla napanuoran.
Klo 00.22 alkoi uudelleen ponnistaa.
Klo 00.24 oli toinen pentu ulkona; SIAMILAINEN poika 117 grammaa.
Klo 00.33 tupsahti kolmas pentu; ITÄMAINEN poika 112 grammaa.
Fuji söi myös näiden pentujen istukat ja katkaisi napanuorat. En ehtinyt huomata kummin päin pennut tulivat ulos, kun ne vain yhtäkkiä muljahtivat siihen :)
Tähän väliin tuli tauko ja 01.05 Fuji halusi vaihtaa pesää; otti yhden pennun suuhunsa ja lähti päättäväisesti marssimaan - onneksi varapesä oli valmiina ja apukätilöt äitini ja siskoni ehtivät siirtää sen emon nenän eteen, joten se käveli suoraan sinne pennun kanssa ja kävi tyytyväisenä makaamaan... Siirsin toiset pennut perässä.
Klo 01.20 alkoi uudelleen ponnistaa ja -
Klo 01.21 oli ulkona neljäs pentu; SIAMILAINEN poika 121 grammaa.
Neljännen napanuoraa ei vielä ehditty katkoa, kun -
Klo 01.39 oli jo viides pentu ulkona; ITÄMAINEN tyttö 103 grammaa.
Fuji söi vielä neljännen istukan ja katkaisi napanuoran.
Klo 02.09 ponnisti ja kuudes pentu ulkona; ITÄMAINEN poika 126 grammaa.
Kahdelta pennnulta katkaisin napanuoran ja poistin istukan roskikseen. Juuri ja juuri tarvitsi vähän joka pennulta naamaa pyyhkäistä talouspaperilla, että enimmät limat lähtevät nenän edestä ja suusta. Jokainen alkoi melkein heti -osa heti- pyrkiä imemään ja ainoa tyttö osoittautui samantien varsin vilkkaaksi tapaukseksi suorastaan hypähtäen kalvoistaan ulos ja kiipeilemällä heti emon ympäriinsä... Ei selvästikään tule jäämään veljiensä jalkoihin ;)
Tulos: kolme siamilaista poikaa (3x SIA), yksi punainen itämainen ilmeisesti solidi poika (OSH d), yksi punatäplikäs itämainen poika (OSH d 24) ja yksi kilpikonna itämainen tyttö (OSH f)!
Fuji onnistui tälläkin kertaa huijaamaan =D Olin ihan varma ettei siellä ole kuin 3-4 pentua, etenkin kun Fuji painoikin paljon vähemmän kuin viimeksi. Tiistaina punnittuna 4,6 kg, kun viimeksi painoi reilusti saman verran, kun tiineyttä oli vasta 8 viikkoa.
Simskupojilta piti leikata karvaa merkiksi, että tunnistan ne vielä synnytyksen jälkeenkin. Ensimmäiselle lovi selkään ja kolmannelle niskaan. Nyt alan erottaa niistä jo piirteitä muutenkin, mutta koska yöllä piti itse päästä vielä nukkumaankin, niin kuivumista ei voinut seurailla ja opetella silloin tunnistamaan kuka on kuka. Punapojat olivat heti aivan eri näköiset; ensimmäinen vaaleampi ja viimeinen paljon tummempi ja selvästi kuviollinen.
Synnytys oli siis nopea ja helppo, varsinaista plussapallojen plopsauttelua!
Fuji-pieni joutui odottamaan boksiin suljettuna, kunnes sain keittössä tarvikkeet järjesteltyä ja sillä välin oli tullut pissahätä - siksi häntä on märkä kuvissa... Eipä se ihme ole, että alkaa rakkokin painaa, kun nestettä oli siinä vaiheessa mennyt jo lähes 400 ml. Ruoka kelpasi taas ja pennut saivat ensimmäisen satsin maitoa mahaletkulla -itse opettelin säätämään letkun sisälläpysymisen ja pennun paikoillaanpitelyn ja ruiskujen vaihtelun kanssa... Jussi auttoi pitämällä Fujia aloillaan. Mutta tuli todettua se, mitä olen kuullut monen sanovan, että mahaletku on kyllä ehdoton pentujen lisäruokinnassa! Tuttipullolla tai ruiskulla ei saa lähimainkaan niin turvallisesti ja varmasti annosta sisään kuin tällä. Ja painot nousivat heti! Tosin olivat jo ennen letkutusta nousseet parin gramman verran päivällisestä punnituksesta klinikalla, eli nesteytys alkoi auttaa emon omaakin maitoa tulemaan. Pitää seurata miten usein nuo nyt näyttäisivät tarvitsevan lisuketta.
Simskupojilta piti leikata karvaa merkiksi, että tunnistan ne vielä synnytyksen jälkeenkin. Ensimmäiselle lovi selkään ja kolmannelle niskaan. Nyt alan erottaa niistä jo piirteitä muutenkin, mutta koska yöllä piti itse päästä vielä nukkumaankin, niin kuivumista ei voinut seurailla ja opetella silloin tunnistamaan kuka on kuka. Punapojat olivat heti aivan eri näköiset; ensimmäinen vaaleampi ja viimeinen paljon tummempi ja selvästi kuviollinen.
