Ikää 1 vk - kuljettelua

Painot ovat nousseet hyvin isoksi pentueeksi ja tasan 1-viikkois painot olivat (syntymäjärjestyksessä) 210 - 204 - 207 - 210 -187 - 214 grammaa. Vuorokausinousut olivat samaan ajankohtaan 19 - 21 - 24 - 23 - 18 - 12 grammaa. Nyt seuraava vuorokausi oli vähän pienemmillä nousuilla 12 - 15 - 16 - 11 - 11 - 15. Calcium carbonicumia annoin eiliseen asti ja C-vitamiinia olen antanut ruiskulla varovasti jokaiselle pari tippaa 2-4 kertaa päivässä.

Fuji on tällä viikolla joka yö yrittänyt vaihtaa pentupesää sänkyyn.. Tai siis kantaa yhtä pentua ja joko tiputtaa sen lattialle sängyn viereen tai pääsee perille asti. Vien pennun takaisin pesään ja kohta toistuu sama juttu. Viime yönä Fuji yritti siirtää yhtä simskua viisi kertaa neljän viiden välillä ja vielä aamulla kerran. Nyt illalla se oli siirtänyt Juuson pesän viereen lakanan poimuun, sieltä löysin sen nukkumasta... Aina kun vaatekomeron ovi aukeaa, Fuji kiirehtii petailemaan sinne uutta pesää ja on hivenen närkästynyt, kun paimennan sen pois sieltä 8)

1-viikkoiskuvat!

Eppulainen

Jaspi

Raike

Juuso

Luuna

Rixi

Ei kuvat kerro kyllä ollenkaan miten söpöjä tyyppejä nämä ovat 8) Samanlaisia puskijoita kuin Fujin tyttötriokin. Äänenvoimakkuudet ovat jo yksilöllisiä ja jotkin tavat myös. Esim Rixi on kaikkein kovin kellimään selällään.

Nimet!

Jätin harvinaisen myöhään nimien miettimisen E-pentueelle ;) Yleensä nimilistoja on ollut valmiina jo siinä vaiheessa, kun emo on todettu tiineeksi. Alkuviikosta ryhdyin kuumeisena (kirjaimellisesti, noin 39,5 astetta...) pähkäilemään nimivaihtoehtoja ja aika laihan saaliin sain suomenkielisistä kasvien nimistä, joista olin etukäteen ajatellut haluavani tälle pentueelle nimet. Keräilin varmuuden vuoksi myös tieteellisiä kasvien nimiä sekä muuten vaan E-kirjaimella alkavia sanoista koostuvia nimiä (kuten See-pentueessa). En kuitenkaan halunnut nyt turvautua kauniisiin tieteellisiin nimiin, kun kyseessä on ihan suomalainen alkukirjain, jolla pitäisi olla helppo löytää suomenkieliset nimet.

Ja löytyihän niitä viimein riittävästi, senkin jälkeen kun pari oikein kivaa nimeä piti tiputtaa pois, koska ne olisivat paremmin käyneet tytöille ja tyttöjä on vain yksi.

Perjantai-iltaan mennessä jokainen nimi löysi oikealta tuntuvan omistajansa ja samoin löytyivät kutsumanimet. Viime pentueesta meinasi tulla "tietokonepentue" (Fujitsu Siemens x MacIntosh) tietokoneteemaisine kutsumanimineen, mutta hyllytin hauskan idean tyttötriolle sopimattomana ja niinpä tytöt saivat alkutalviteemaiset lempinimet, jotka ovat olleet oikein pätevät.
Koska molemmat vanhemmat ovat omenalajikkeita (Fuji = punainen japanilainen, oikein herkullinen omena, Make = syysomena, suomalainen risteytyslajike Melba x Keltainen syyskalvilli), niin pennuille löytyi helposti sopivat kutsumanimet omenalajikkeista, tosin kahden viimeisen nimet ovat koristeomenalajikkeita.

Eli, tässä koko korillinen syntymäjärjestyksessään:

Yrttitarhan Elämänlanka, "Eppulainen"

Yrttitarhan Endiivi, "Jaspi"
Yrttitarhan Esparsetti, "Raike"

Yrttitarhan Efedra, "Juuso"
Yrttitarhan Esikko, "Luuna"
Yrttitarhan Etruskisahrami, "Rixi"
Toisista oli vaikeampi ottaa kuvaa kuin toisista 8)
Painot alkoivat viimein lauantaina nousemaan paremmin, sitä ennen olin jo kahden vaiheilla aloittaako lisämaito, mutta aikansa näköjään voi isolla pentueella kestää ennen kuin maidontuotanto alkaa vastata kysyntää... Pulsatillaa annoin muutamia kertoja Fujille maidontuloa avittamaan.
Aamulla koko suoran painot olivat: 151, 147, 140, 152, 137 ja 154, eli reilu kolme vuorokautta ikää. Rixi on siis tällä haavaa isoin ja Juuso tulee heti perässä, sitten Eppulainen (jolla on tosi kova ääni). Luunakaan ei ole pahasti poikien perässä eli hyvin on tyttö pitänyt puolensa. Eppulainen ja Jaspi meinaa vielä mennä sekaisin keskenään, mutta Juuso erottuu hyvin simskukolmikosta. Simmut alkoivat punapojilla raotella jo vuorokauden ikäisenä, ja nyt, niin kuin näkyy, kaikilla on melkein kokonaan auki! Juusolla on silmänurkat ainoana vain hitusen auki..
Kerrotaan nyt vielä jos joku ei ole koskaan kuullut, niin esparsetti on luonnonvarainen kasvi, kauniin vaaleanpunakukallinen. Efedra taas on yrttikasvi, valkokukkainen.
Pennut saivat heti syntymän jälkeen kukin Aconitum-tipan, sitten seuraavana päivänä Arnicaa ja perjantaista alkaen kerran päivässä Calcium carbonicumia. Mietin vielä miten pian uskaltaisin aloittaa C-vitamiinin :)

Synnytys 21.2.2008

Keskiviikkoiltana yhdentoista jälkeen Fuji oli mennyt pesälaatikkoon ja istui siellä kehräämässä. Sitä ennen pesää oli tehty sänkyyn peiton alle ja viihdytty siellä pitkiä aikoja piilossa. Se oli nyt selvästikin avautumisvaiheen juttu.
Arvelin sitten, että ei taida kannattaa lähteä nukkumaan ja jäin pitämään Fujille seuraa. Kohta näkyikin selviä supistuksia, Fuji suorastaan hytkähti kun supistus tuli. Aiemmin päivällä oli jo supistellut silloin tällöin. Sen huomasi, kun maha kiristyi pinkeäksi palloksi.

Klo 23.44 tuli pentuvesi - ja tietenkin siihen nurkkaan, josta rouva oli kaivanut imukankaat pois... Klo 23.50 alkoi näkyä ensimmäisen pennun sikiöpussi ja Fuji nousi ponnistamaan kyykylleen, sitten seisovilleen takajalat vähän kyyryssä. Pentu näkyi olevan tulossa takajalat edellä.
Klo 00.04 ensimmäinen pentu ulkona; SIAMILAINEN poika 127 grammaa.

Minun piti kannatella pentua Fujin takapuolessa kunnes istukkakin tuli ulos, kun se piti myös synnyttää seisovillaan. Sitten Fuji rauhoittui pesään makuulle ja pesi pentua. Kun aioin vähän ajan päästä ryhtyä katkomaan napanuoraa, niin Fuji halusikin syödä istukan ja katkaisi samalla napanuoran.

Klo 00.22 alkoi uudelleen ponnistaa.
Klo 00.24 oli toinen pentu ulkona; SIAMILAINEN poika 117 grammaa.
Klo 00.33 tupsahti kolmas pentu; ITÄMAINEN poika 112 grammaa.
Fuji söi myös näiden pentujen istukat ja katkaisi napanuorat. En ehtinyt huomata kummin päin pennut tulivat ulos, kun ne vain yhtäkkiä muljahtivat siihen :)
Tähän väliin tuli tauko ja 01.05 Fuji halusi vaihtaa pesää; otti yhden pennun suuhunsa ja lähti päättäväisesti marssimaan - onneksi varapesä oli valmiina ja apukätilöt äitini ja siskoni ehtivät siirtää sen emon nenän eteen, joten se käveli suoraan sinne pennun kanssa ja kävi tyytyväisenä makaamaan... Siirsin toiset pennut perässä.

Klo 01.20 alkoi uudelleen ponnistaa ja -
Klo 01.21 oli ulkona neljäs pentu; SIAMILAINEN poika 121 grammaa.
Neljännen napanuoraa ei vielä ehditty katkoa, kun -
Klo 01.39 oli jo viides pentu ulkona; ITÄMAINEN tyttö 103 grammaa.

Fuji söi vielä neljännen istukan ja katkaisi napanuoran.
Klo 02.09 ponnisti ja kuudes pentu ulkona; ITÄMAINEN poika 126 grammaa.

Kahdelta pennnulta katkaisin napanuoran ja poistin istukan roskikseen. Juuri ja juuri tarvitsi vähän joka pennulta naamaa pyyhkäistä talouspaperilla, että enimmät limat lähtevät nenän edestä ja suusta. Jokainen alkoi melkein heti -osa heti- pyrkiä imemään ja ainoa tyttö osoittautui samantien varsin vilkkaaksi tapaukseksi suorastaan hypähtäen kalvoistaan ulos ja kiipeilemällä heti emon ympäriinsä... Ei selvästikään tule jäämään veljiensä jalkoihin ;)
Tulos: kolme siamilaista poikaa (3x SIA), yksi punainen itämainen ilmeisesti solidi poika (OSH d), yksi punatäplikäs itämainen poika (OSH d 24) ja yksi kilpikonna itämainen tyttö (OSH f)!
Fuji onnistui tälläkin kertaa huijaamaan =D Olin ihan varma ettei siellä ole kuin 3-4 pentua, etenkin kun Fuji painoikin paljon vähemmän kuin viimeksi. Tiistaina punnittuna 4,6 kg, kun viimeksi painoi reilusti saman verran, kun tiineyttä oli vasta 8 viikkoa.
Simskupojilta piti leikata karvaa merkiksi, että tunnistan ne vielä synnytyksen jälkeenkin. Ensimmäiselle lovi selkään ja kolmannelle niskaan. Nyt alan erottaa niistä jo piirteitä muutenkin, mutta koska yöllä piti itse päästä vielä nukkumaankin, niin kuivumista ei voinut seurailla ja opetella silloin tunnistamaan kuka on kuka. Punapojat olivat heti aivan eri näköiset; ensimmäinen vaaleampi ja viimeinen paljon tummempi ja selvästi kuviollinen.
Synnytys oli siis nopea ja helppo, varsinaista plussapallojen plopsauttelua!

Pennut syntyneet!! 67-68 vrk

Lisätietoja tulossa piakkoin.... ;D Kellonajan suhteen Fuji oli täsmällinen edelliseen nähden, mutta vuorokauden oli "etuajassa".

C-vitamiinin annostelu

Yleisön pyynnöstä 8)

Olen itse käyttänyt nyt apteekista jauheena saatavaa askorbiinihappoa, jota myydään ainakin joko 10g tai 20g pusseissa. Marsuille tarkoitettu C-vitamiini käy yhtä hyvin, kun tietää paljonko mittalusikka on milligrammoissa. Aiemmin heittelin juuri marsujen C-vitamiinia summassa ruuan sekaan, mutta tulin siihen tulokseen, että varmistun sen perillemenosta (ynnä säilyvyydestä - jos ruoka seisoo jonkin aikaa voi teho mennä, samoin käy juomavedessä; C-vitamiini hapettuu ja haihtuu melko nopeasti) paremmin, kun liotan jauheen pieneen määrään vettä ja annostelen ruiskulla kunkin kissan suuhun suoraan. Vaatii tietysti vähän enemmän viitseliäisyyttä, ja täytyy myöntää, että helposti jää antamatta jos on vähänkin enemmän jotain kiirettä, mutta onneksi tämän kanssa ei ole niin nuukaa... Tosin rutiini auttaa tässäkin.

Apteekin askorbiinihappojauhetta maustemitallinen on noin 500 mg. Se on siis puhdasta tavaraa, toisin kuin useimmat eläimille myytävät C-rakeet tai -jauheet.

C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini (kuten kaikki tietävät), joka ei suurinakaan annoksina kerry elimistöön. Sitä voidaan ottaa useamman kerran päivässä ja kissalle sopiva kerta-annos voisi olla 20-100 mg, sairaustapauksissa reilusti enemmänkin. Itse olen sikäli varovainen kuitenkin ollut etenkin pennuille annostellessa, kun ihan jättiannokset voivat aiheuttaa ripulia.

Käytännössä olen tehnyt niin, että otan maustemitan pohjallisen askorbiinihappoa (n. 100-150mg), liotan sen muutamaan millilitraan viileää vettä ja jaan siitä vähän painon mukaan 1-3 ml per nenä. Toistaiseksi en ole antanut Hikulle, jolla ei ole mitään "velvoitteita" eikä vielä vanhuuden vaivojakaan ;) Tuo satsi sitten 2-4 kertaa päivässä.

Viimeistä viikkoa viedään...

Maanantailta masupesua (ja masu näyttää isommalta mitä todellisuudessa on..)

Ja tältä päivältä. Yritin houkutella Fujia seisomaan kinkunpalan avulla... Valaistus oli lievästi sanottuna huono :P ...ei mitenkään harvinaista...
Masuperspektiiviä edestäpäin, huomaa täydet utareet:
Ilman salamaa näkyy paremmin masun muhkuraisuus:
Pallo...
...rimppakinttujen varassa
Roikkuvien utareiden osuus tuosta masun kaaresta on varmaan lähemmäs neljää senttiä...
"Älä kehtaa räpsytellä sen salaman kanssa siinä"
"Tää lähtee, kun ei kerta enää kinkkuakaan saa"Täytyy viimeistään lauantaina ottaa vielä punnitus, niin on sitten vertailtavaa edelliseen, ihan huvin vuoksi vaan.
Koko ajan olisi rouvalla nälkä, mikä on tietenkin erinomainen asia, että ruoka maistuu. Olen antanut nyt myös jonkun viikon ajan B- ja E-vitamiinilisää sekä silloin kun muistanut myös kalanmaksaöljyä 1-2 ml kerralla. Nonia menee säännöllisesti, mutta C-vitamiini pääsi nyt viikonvaihteessa loppumaan. Vaikka kissa syntetisoi sitä itse, niin lisästä on suuri hyöty. Ulla Kivimäen kirjoittama kirja: "Koiran luonnonmukainen hoito" sanoo C-vitamiinista mm. näin:

C-vitamiinilla on tärkeä merkitys immuunijärjestelmälle ja kudosten uusiutumiselle. Se muodostaa elimistössä välttämätöntä karnitiinia lihastyöhön vaadittavan energian tuottamiseksi. C-vitamiinin puutoksen varhaisoireita onkin lihasten voimattomuus. C-vitamiini on välttämätön vitamiini sidekudokselle ja sen kollageenille. Sidekudos tukee ja voimistaa ihoa, verisuonia, ikeniä sekä kasvavia luita ja hampaita. - - - Se vaikuttaa ratkaisevasti luuston kehitykseen ja lujuuteen synergisesti kalsiumin ja D3-vitamiinin kanssa. C-vitamiini alentaa veren rasva-arvoja ja ehkäisee vapaiden happiradikaalien pääsyn rasvaan. Happiradikaalit käyvät kudossolujen kimppuun aiheuttaen mm. syöpää, verisuonten kalkkeutumista ja ennenaikaista vanhenemista. C-vitamiini vähentää monien allergeenien vaikutusta. Se on myös luonnollinen kipulääke esimerkiksi välilevyn luiskahduksen yhteydessä. Se edistää raudan imeytymistä elimistössä ja vähentää anemian vaaraa. C-vitamiini on tappotuomio kaikille viruksille ja bakteereille ja se korjaa immuunivastetta. C-vitamiinin hoitopiiriin kuuluvat mm. seuraavat koiran (yhtä hyvin kissan) ongelmat: välilevyvauriot, lonkkavika, ontuminen, takapään halvaus, selkäydinsairaudet, allergiat, iho-ongelmat ja virusinfektiot - - -. LISÄTARVE Vanhat, sairaat ja heikot koirat, sekä kirurgisista toimenpiteistä toipuvat koirat osoittavat usein selvää terveydentilan kohentumista saatuaan C-vitamiinia. Myös tiineet ja imettävät nartut, sekä hiilimonoksidille alttiit kaupunkilaiskoirat tarvitsevat ylimääräistä C-vitamiinia. PUUTE, YLIANNOSTUS Hidas paraneminen, huono immuunivaste, luiden ja sidekudosten heikkous, virtsatieinfektiot ja -tukokset sekä turkin huono kunto ovat oireita C-vitamiinin puutteesta. Koiran ienrajassa kulkeva tumma viiva viittaa C-vitamiinin puutteeseen. - - Myytti, jonka mukaan suuret C-vitamiinimäärät lisäävät virtsatiekivien vaaraa, on kumottu. Askorbiinihapolla ehkäistään useimpien kivien syntyä. (lainaus päättyy)


Myös Lepicolia olen antanut kaksi kertaa päivässä masun toiminnan edistämiseksi, pennut kun alkavat painaa suolistoa ja mahalaukkua.

Kovin leikkisä Fujitsu Siemens olisi. Yritti vängällä varastaa keskeneräisiä lelujakin, kun tein pennuille - ja onnistuikin siinä. Mutun viekussa on myös ihana kelliä ja Pookelis antaakin päänpesuapua kun nätisti pyytää. Minä olen taas joutunut antamaan sitten takamuksenpesuapua tarvittaessa, kun ei rouvan nokkaosasto kuonnu sinne asti.