Karkki heittäytyi linssiluteeksi, sen vuoksi laitan pojista erikseen kuvat... en osannut kyllin rankasti karsia Karkin kuvia.
Perjantaina 28.10. tuli kolme viikkoa täyteen ja Karkki ilmeisesti kuuli edellisenä iltana kun naureskelimme, että pojjat ovat vähän hitaita, että tässä vaiheessa ollaan yleensä tultu jo pesästä ulos tutkimusmatkoille... Aamulla heräsin siihen kun Karkki itseensä tyytyväisenä keskusteli lattialla emonsa kanssa 8) Keksi oli vielä pesässä, mutta kun palautin Karkin sinne myös, niin kohta olivat molemmat lattialla. Nyt ovat tulleet jo kolmikymmensenttiseksi korotetun seinän yli (kevythäkin aukeava sivu, jossa vetoketju aukeaa ylhäältä alaspäin). Öisin pysyttelevät kuitenkin taas aika hyvin pesässä ja menevät sinne myös itse takaisin, joten laitaa voi pitää matalampana. Kuumavesipullo on nyt myös poistettu näiden pentujen käytöstä, koska saattavat nukkua joka tapauksessa missä sattuu ja huoneen lämpötilaa saatiin nostettua. Tähän asti pesä olikin aika peitetty, jotta lämpö ei karkaisi.
Osat näyttävät myös vaihtuneen luonteiden osalta, ainakin toistaiseksi... Karkki on se osallistuvampi ja keskustelevampi ja menevämpi. Keksi selvästikin tuumailee, että mitenkähän tähän laajentuneeseen maailmaan pitäisi suhtautua ;)
Näin sitä pösötetään istua.
Mutta vähän silti häikäisee vaikka oli pilvinen päivä.
Ja sitten menoksi, koipea ylös vaan.
Hmm, nuuh nuuh, mikä haju?
Uusia näköaloja ja kuvaan tuppautuva emo.
Äidin valvovan katseen alla..
Nami antaa välillä ohjeita pojalleen.
Häntä kaarella reippaasti tuonne...
...eiku meniskin tänne.
Vai meniskö sittenkään...
..tuo suunta saattoikin olla parempi...
Mutta mitäs tuolla näkyy
Paksukainen. Painoa 3-viikkoisena 414 grammaa.
Häntä pystyssä
Ja taas se emo tuli holhoamaan
...koittaa jarrutella mua, mut ei se mahda mitään
Ensimmäinen matokuuri on annettu ja kohta täytyy laittaa pikkuhiekkikset lattialle valmiiksi. Pesää jo tarkkaillaan ettei sitä aleta käyttää vessana... se olisi niin helppoa. Ihan heti näille läskipalleroille ei varmaan kelpaa kiinteä, mutta jos sitäkin harjoiteltaisi ensi viikolla.
2 kommenttia:
Ja toisenkin poitsun kuvat niin mainioita, näistä tuli kyllä niin hyvälle mielelle :) Molemmilla näkyy kuvissa sellaiset pikkumassut, huomaa, että maito maittaa.
Voi yhden kerran <3....taistelen pysyäkseni järkevänä. Kissan pennut: niitä on niin mahdottoman vaikea vastustaa <3
Tuula
Lähetä kommentti