perjantaina, tammikuuta 08, 2010

Kasvun kohinaa

Fujin maidontuotanto alkaa päästä kuuden pennun tasalle ja lisäruokintaa on saanut reilusti vähentää, silti painot kehittyvät mukavan tasaisesti ylöspäin. Omat siam-vauvat ovat suorastaan läskipulleroita, poika etenkin. Ja ääni on kuin sumusireenillä XD Tyttö on kiltti kuin mikä, letkuttaessakin kuuluu vain pieni njannjannjannjan <3

Nimien kanssa olen ollut ennätyshidas... Ei ole minun lajini nämä jaappaninkieliset nimet (mikään pakko tietenkään ole, mutta kun sopii niin hyvin Fujille ja Haikulle), mutta suosikkini nimivalikoimista olen valinnut, puuttuu vain enää, että saisin aikaiseksi tehdä tiedustelukierroksen mahdollisten tulevien kotien mielipiteistä kuten lupasin... En siis vielä julkista nimiä. Ocivauvoillekin olisi kiva saada työnimet.

Onnellinen Fuji vauvakasan alla <3

Sinne ne sulautuvat rodut sekaisin. Ja onhan Fujilla ollut täplikkäitä vauvoja omastakin takaa, tuntuu varmaan kotoisalta ;)

Osa on ruokailun lopettanut ja kivunnut nukkumaan äippä-patjalle..

Fujin kehräystä pentukasan alla.. jouduin lyhentämään videota, kun se oli parisataamegainen, ja koska en jaksanut säätää videonkäsittelyohjelmalla, niin typistykset tulivat alusta ja lopusta ja keskelle jäi varsin tylsää pätkää...

Tänään oli valoa hetken aikaa melkein riittävästi pentujen kuvaamiseen, mutta simskupentujen ja ocipojan jälkeen loppui kamerasta akku... Loput kuvat ovat siis rakeisempia kuin ensimmäiset. Punanaamasta ei tosin meinannut saada hyvässä valossakaan tarkkoja kuvia, kun poju heilahteli edestakaisin :P

Tyttö, SI f.




Poika, SI d.



Näytän kieltä :P

Ocipoika n 24 on aika rauhallinen tyyppi. Pikku mötikkä :-*



Suklaatäplikäs ocityttö on suosikkini adoptiolapsista. Ihanan lämmin väri ja suloinen luonne.

Mutta kuvat eivät meinaa onnistua millään...

Pienin ocityttö n 24 on topakka neiti.




Tämä ocineiti näyttää pörröisemmältä kuin muut, mutta hämääkö lila väri... Neitillä on temperamenttia ;)



Kiitokset vielä tätäkin kautta Megaeläimen Sanna Lehdolle maidonkorvikelahjoituksesta sekä tänään postissa saapuneista uusista syöttöletkuista ihmiselle, jonka nimeä en nyt muista, -pahoitteluni siitä.. Voi olla, että jäävät tällä kertaa käyttämättä, mutta sehän on pelkästään positiivinen asia :) Liikuttavaa, että pienten hätätilanne kosketti niin monia kaikista eri kautta tulleista viesteistä päätellen <3

Kaikki pennut saavat edelleen homeopaattisia kehityksensä tueksi sekä maitohappobakteereita ja C- ja D-vitamiinia.

maanantaina, tammikuuta 04, 2010

Levottomuutta, letkutusta ja lepoa

Kuva eilisillalta, kun kaikki (rasvaiset) pennut nukkuivat tyytyväisinä.

Yö meni rauhallisesti aina noin kello viiteen asti, jolloin heräsin (reilun kolmen tunnin nukkumisen jälkeen) siihen, että pennut kiljuivat ja Fuji yritti tuoda yhtä ocipentua sänkyyn peiton alle. Vein sen takaisin pesään ja Fujikin asettui taas pentujen viereen kehräämään ja pennut mönkivät nisille. Kohta kun olin päässyt itse takaisin peiton alle, Fuji toi taas pentua sänkyyn. Pennut vaikuttivat levottomilta ja Fujin mielestä ratkaisu siihen oli vaihtaa pesää. Se yritteli monta kertaa lähteä pentu suussa joko sänkyä kohti tai ihan vaan jonnekin. Lopulta otin oman tyynyn pesän viereen ja pidin samalla kättä pesässä ja siirtelin pentuja nisille kun ne kitisivät. Nukkumisesta ei kylläkään tullut mitään ja lopulta Fujikin oli sitä mieltä, että pakko päästä vaihtamaan paikkaa... joten sijasin komeron alahyllylle aluset ja sinne Fuji kantoi pari pentua ja minä loput perässä. Hetken rauha ja palasin sänkyyn yrittämään nukkumista.
Puoli yhdeksän maissa oli pakko nousta laittamaan maitoa pennuille, joiden kiljuminen oli taas yltynyt ja Fuji sitä mieltä, että mahdoton urakka kun ei näitä saa hiljaisiksi millään...

Letkutuksen aikana Fuji edelleen yritti siirrellä pentuja ja lopulta kaikki päätyivät tyynyn päälle lattialle, johon Fuji asettui lisämaidosta rauhoittuneita vauvoja imettämään. Ocivauvojen painot olivat pysyneet lähes samoissa, mutta omien paino oli hieman tippunut yön aikana, tytöllä enemmän. En kuitenkaan näistä omista pulleroista ole huolissani, ne saivat myös lisämaitohuikat ja ovat suurimman osan aikaa täysin tyytyväisen oloisia.

Suloinen kasa <3
Tuo siampojan pää näyttää valtavalta!
Vaihdoin boksipesään puhtaat vällyt kun eilisissä lakanoissa oli kakkatahroja (minkä vuoksi Fuji varmaan niin ehdottomasti halusikin muuttaa) ja nostin pentukasan pehmeän tyynyliinan päällä kaikkinensa koppaan takaisin. Nyt kelpaa taas ja rauha on palannut pentuhuoneeseen :)


Avuntarjouksia tuli valtavasti sunnuntain aikana ja suurin osa puolipitkäkarvakategoriasta sekä nelosen ihmisiltä. Me nyt vain satuimme sijaitsemaan lähellä ja sopivan nuoren ja pienen pentueen kanssa. Löytyipä vielä Sarin kanssa monia yhteisiä tuttujakin kissapiirien ulkopuolelta kun tänään puhelimessa juteltiin :) Suomi on pieni maa.

sunnuntaina, tammikuuta 03, 2010

Aamulla meillä oli vielä kaksi pentua...

Fujin ja Haikun kovasti odotetut pennut syntyivät maanantaina 28.12.2009. Kaksi pentua, tyttö ja poika.

Fuji valmistautuu synnytykseen pesässä, jona toimi ensin iso kevythäkki.

Luuna piti seuraa ihan vaan sen takia kun pesässä oli niin lämmin nukkua...

Fujilla alkaa olla enemmän tuntemuksia.
Noin puoli kahden maissa supistukset tihenivät ja 13.50 Fuji nousi seisovilleen ponnistamaan, jonka jälkeen pian tuli pentuvesi. Klo 14.08 syntyi ensimmäisenä tyttö takajalat edellä ja istukka heti perään. Fuji alkoi heti pureskella istukkaa ja napanuoraa, mutta ei ehtinyt saada sitä poikki kun toinen pentu oli jo tulossa ja syntyi klo 14.17. Toinen istukka tuli noin viiden minuutin perästä ja sen Fuji söi. Nirhasin ensimmäisen pennun napanuoran kynsillä poikki ja heitin istukan pois kun Fuji keskittyi toiseen. Ensimmäisenä syntynyt tyttö painoi 104 grammaa, toisena syntynyt poika 129 grammaa - taattua Fuji-laatua ;)

Luuna katsoi hölmistyneenä vieressä mitä tapahtuu eikä näyttänyt ymmärtävän yhtään. Kun Fuji pesi itseään taaempana, niin Luuna päätti yrittää peitellä kaapimalla haisevat limalöntit piiloon... Sen jälkeen se saikin lähteä pentuhuoneesta :P
Sekä Fuji että pennut saivat ensimmäisen päivän aikana Aconitumia ja hiukan myöhemmin Arnicaa annokset, Fujille jatkoin Arnican annostelua muutaman päivän, jotta verenvuoto tyrehtyisi ja palautuminen olisi nopeampaa. Toisesta päivästä lähtien annoin pennuille Calcium carbonicumia sekä Thymulinea ja C-vitamiinia.

Säästän teidät verisimmiltä synnytyskuvilta, mutta tässä noin tunnin ikäiset pennut:

Tyttö

Poika

Vuorokauden iässä; poika.

Ja tyttö, nenänpää on saanut jo väriä.

Illalla pesä muutti pienehköön kuljetusboksiin ja toiselle seinustalle makuuhuoneessa. Lämpö pysyy paremmin pienemmässä tilassa ja isossa häkissä Fuji yritti siirtää pentuja patjan alle... Fuji tykkää imettää usein istuma-asennossa.

Keskiviikko 30.12.

Potretit 3 vuorokauden iässä 31.12.2009
Poika.

Aivan valkoinen tausta ei ole paras mahdollinen simskuvauvojen kuvaamiseen..

Tyttö.

Napanuorat irtosivat samalla kertaa molemmilta (kuvassa oikealla).
Elämä on kuitenkin yllätyksiä täynnä. Sunnuntaiaamuna en vielä tiennyt mitä päivä toisi tullessaan. Pennut painoivat huimat 217 ja 244 grammaa kuuden vuorokauden kypsässä iässä ja molemmilla silmät auki (tyttö syntyi silmänurkat raollaan, pojalla alkoi raottua vuorokauden iässä).
Toisinaan voi emo kuolla synnytykseen, toisinaan pennut. Joskus jokin vie jo isoiksi ja vahvoiksi ehtineet pennut. Järkyttäviä, surullisia tapahtumia, joita ei soisi kenenkään kokevan. Mutta kasvatus on sellaista. Saa ja pitääkin itkeä. Jos elämän menetys ei kosketa, silloin ei pidä kasvattaa.
Ehdin ottaa uudet poseerauskuvat aamulla, tosin hieman huonolla menestyksellä kuvien laadun suhteen..
Tyttö SI f

Poika SI d
Sain päivällä soiton Mirjalta, Sultsinan-kasvattajalta, joka oli juuri saanut viestin hätätilanteesta. Kuusi ocicat-vauvaa oli jäänyt ilman emoa muutaman tunnin iässä. Pennut sijaitsivat Lappeenrannan suunnalla, joten olimme varsin lähellä. Soitin samalta istumalta Sari Jääskeläiselle, jonka kasvatille pennut olivat syntyneet ja kerroin millainen pesä meillä olisi tarjota orvoille vauvoille mikäli olisi tarpeen. 2+2:lle pennulle oli jo alustavat sijaisemoehdokkaat tarjolla, mutta koska kahden vajaan viikon ikäisen pulskan siampennun emolla oli tuhti maitomeijeri tarjolla ja vieläpä kohtuullisen matkan päässä, niin Sari kysyi heti otanko neljä pentua...

Niinpä Fujin maitobaarista nauttiikin nyt kahden sijaan kuusi pentua! Toivomme hartaasti, että kaikki menisi hyvin eikä pentumenetyksiä tulisi. Rakkaan emokissan menettäminen äkillisesti on tarpeeksi raskas asia. Sari omisti Miisun yhdessä Stiina Hakalan kanssa, jonka luona ja kasvattajanimelle pennut syntyivät.
Fuji otti vauvojen huollon heti tosissaan - kylläkin voitelun avustuksella...siis voita vieraiden pentujen selkään, jotta emo niitä nuollessaan antaisi niille oman hajunsa.


Siamvauvat köllivät masut pullollaan pesän etureunassa kun nälkäinen ociparvi on maitohanoilla ja pestävänä..


Fujin pesään päätyi yksi OCI n 24 uros, OCI n 24 naaras, OCI b 24 naaras sekä OCI c 24 naaras, hopea pennuilla mahdollinen.

Kaksi muuta pentua muuttivat ragdoll-emon huostaan Etelä-Suomeen. Pitäkäähän peukkuja, että koko pentue selviää!

keskiviikkona, joulukuuta 23, 2009

Vauvamasupyöriskelyä

Levittelin kankaita lattialle tarkoituksena leikellä niistä sitä sun tätä ja tässä lakanakankaanpalassa oli joku Fujia viehättävä haju... tai sitten muuten vaan mukava kyhnäillä :P
Masun varassa on ainakin mukava kellotella. Nyt Fuji on jo käynyt tarkastamassa pesäpaikaksi laitettua kevythäkkiä muutamaan otteeseen...


Kuvanlaatu on erityisen surkea, kun otettu zoomilla.