FINTICAt Lahti 2.1.2010 kuvakuulumisia

Seuraavat upeat kuvat on ottanut Heikki Siltala, www.heikkisiltala.com. Heikin galleriasta löytyy muitakin tuttuja, kuten Maken voittoisa poika Amedei, Orifame Aurinkokuningas, sekä Luunan veljen Riksin (Yrttitarhan Etruskisahrami) tytär Orifame Cream Come True, KermaUnelma, joka oli näyttelyn paras pentu!

GRC Yrttitarhan Esikko OS f, Luuna, tuomarin rinkihäkissä odottamassa.

FIFé-tuomari Satu Hämäläinen oli vierailevana tuomarina arvostelemassa.

Luuna keskipäivän kirkkaassa auringonvalossa 8)

Luuna

Tuomari Ellen Crockett tutkii Maken, TICA GRCA & FIFé CH Macriano D'Oltremare OS b 24, tassuja.

Make leipoo..

Sijoitusten odottelua häkissä. Isä ja poika (Make ja Amedei) kilpailivat samassa sarjassa. Pojasta voi sanoa, että on polvi parantunut :)

Yrttitarhan Festuca OS e 03 24, Longo. Nuori kollipoju, Maken paras kaveri (Make on Longon emon isä). Omistaja Jenni Korpinen.

Longo kertoo mielipiteensä tuomari Satu Hämäläiselle..

Longo Thomas Andersenin syynissä.

Yrttitarhan Glebionis OS h 24, Kukka, näki näyttelyssä vilaukselta myös tulevan sulhasensa (jos kaikki menee suunnitelmien mukaan).

"Ääk, mitä toi musta haluaa??"

Kukan sisko Yrttitarhan Gillenia SI f 21, Virna. Myös kolmannen siskon, Helpin, piti tulla näyttelyyn, mutta omistajansa estyi. Helpin kotokuvia luvassa erikseen :)

Tuomari pohtii Virnan sijoitusta.

Houkuttelin myös äitini mukaan kahden nuorimman kotikissansa kanssa ja Heikin kuviin päätyi käsittämättömän hienosti menestynyt Apila, A-pentueeni ottolapsi, Mustikan kasvatti, monivarpainen kilpikonnahopeatäplikäs/valkoinen tyttö, joka täyttää nyt keväällä 6 vuotta ja oli ensimmäistä kertaa näyttelyssä. Apila voitti yhtä kehää lukuun ottamatta, jossa tuli toiseksi, kaikki kotikissakehät lauantaina, jonka oli paikalla.

Thomas Andersen ihastui Apilaan :-*

Kiltisti tyttö käyttäytyikin, vaikka varmasti oli hämmentynyt moisesta puljaamisesta..

Näyttelyyn osallistuivat myös Luunan lisäksi meiltä kotoa Anatolian Ot-Hello SI e 21, Hiku, sekä Lahdesta Fujin pentujen isän kaveri Hiisi, Longon veli Yrttitarhan Fagus OS n, josta huolehdin päivän ajan. Kiitos Elisalle kun toi Hiisin paikalle ja haki kotiin! Oli kiva nähdä reipasta mustuaista :)

Äitini toinen kotikissa Digi (joka on saanut nimensä D-pentueeni syntymän mukaan), punatäplikäs/valkoinen töpöhäntä poika sai puolestaan Thomas Andersenilta arvion, että se se on aivan aito kuriilien bobtail ;D

Laittelen myöhemmin muutaman itse ottamani kuvan (joiden laadussa ei ole kehumista) ainakin näistä, jotka eivät osuneet Heikin kuviin.

Sijoituksista en osaa kovin paljoa kertoa, koska seitsemän kissan kanssa (onneksi Jenni oli mukana Makea ja Longoa huoltamassa ja kantamassa) jäi tulosten kirjaaminen tyystin. Hiku oli kolme kertaa finaalissa, joissa sijoittui kahdessa All breed-kehässä neljänneksi ja yhdessä Speciality-kehässä viidenneksi. Myös Make pääsi finaaleihin ja sijoittui niissä hyvin. Rodun paras voittoja tuli ainakin Hikulle ja Virnalle, Luunan osalta en muista.. :P

Ihastuminen...

...saattaa olla vaarallista. Varsinkin, kun minulla on riittävästi naaraita kasvatuskäytössä, en pysty ottamaan yhtään enempää... Mutta on 'minulla' myös kolli, jolle ei ole sopivaa morsianta... Tämä ihastus olisi täydellinen morsian Longolle. Lila itämainen tyttö - nostalgiaa, mutta myös äärimmäisen kaunis väri. Jos tämä tyttö sattuisi tulemaan Suomeen, niin se tarvitsisi kodin. Täydellisen kodin. Muuten pidän itse, vaikka en voi.

Longo ihan lapsena Make-papan kanssa. Kännykkäkameralla kuvattuna.

Jos sinulla on pienen suloisen neidin kokoinen aukko kotonasi, niin ota yhteyttä. Katsotaan muuttuuko ihastus vakavammaksi. Kyseessä olisi yhteisomistus/sijoitusnaaras.

Lempeä Longo-poika kaipaa tyttöystävää...

Näytelmiä

Kävimme Luunan ja Maken kanssa Alfa-Feliksen näyttelyssä Riihimäellä viikko sitten lauantaina 11.7. Näyttely oli todella pieni TICA-näyttelyksikin, mutta oikein kiva. Ei ollut liian kiire. Molemmat pärjäsivät oikein hienosti, ennakkoon en todellakaan odottanut minkäänlaisia sijoituksia, kun tiesin ketkä ovat kanssakilpailijoita. Terkkuja vaan Kaapolle ja Taikalle ja kiitokset hyvästä seurasta!

Kuvat ovat hirvittävän heikkotasoisia johtuen huonosta valaistuksesta ja etäisyydestä lavalle...

Yleisnäkymää arvostelulavalle. Tuomarien ringit olivat vierekkäin näyttämöllä, jossa oli kohtuullinen valaistus. Muu halli olikin sitten todella hämärä...

Luuna Monica Danyn venytyksessä. "Ruuvaatko sie miun häntää irti??"

Make menossa Massimo Picardellon pöydälle.

Tuomarilla huiska suussa..

Tuomari tarkistaa papereitaan, Make ihmettelee.

Italiainen tuomari selostaa yleisölle suomalaistuneen italialaispojan ominaisuuksia.

Luuna Massimo Picardellon käsittelyssä.

Ilman zoomia sama tilanne.

Markku Monica Danyn silitettävänä.

...ja venytettävänä.

Monica selostaa Maakulasta. Tässä kohdin Make keksi kiivetä tuomaritädin olkapäälle...

Make ja FIFé-tuomari Kai Ruonala.

Katsoo tarkkaan.

Best of Best-kissojen palkitseminen alkamassa.

Juuri ennen pakkaamista räpätyt kuvat Maken..

...ja Luunan häkistä. Ehdin kerätä jo pikkunauhat pois ennen kuin älysin, etten tullut ottaneeksi yhtään kuvaa kissoista häkeillä. No kissoista ei tullut kuvaa, mutta häkeistä tuli kaikessa kiireessä tällaiset.

Sijoitukset olivat:

Make:

Massimo Picardello: Best of Color, Best of Division, Best of breed, Best of Alter

Monica Dany: Best of Color, Best of Division, Best of Breed, 2nd best of Alter

Kai Ruonala: Best of Color, Best of Division, 2nd best of Breed, 4th best of Alter

3rd Best of Best Alter

Luuna:

Monica Dany: Best of Color, Best of Division, Best of Breed, 3rd best of Cat

Kai Ruonala: Best of Color, Best of Division, Best of Breed, 4th best of Cat

Massimo Picardello: Best of Color, Best of Division, 2nd best of Breed

Make sai laskujeni mukaan tarvittavat pisteet Grand Champion-titteliin ja Luuna Champion-titteliin (ei jäänyt paljon auki Grandista :P ). Pienen näyttelyn etuja ;) Molemmat ovat TICA-rekisteröityjä, mutta en tullut tilanneeksi automaattisesti toimitettavia titteleitä, joten pitänee perehtyä kuinka nuo tittelit saa viralliseksi.

Seuraavan kerran kissat osallistuvat FINTICAtin Kissojen Kalevala-näyttelyyn elokuun alussa. Lauantaina ovat toivon mukaan paikalla Make (Macriano D'Oltremare OS b 24) ja kaverinsa Longo (Yrttitarhan Festuca OS e 03 24), joka asuu sijoituskodissa Maken kanssa. Luuna (Yrttitarhan Esikko OS f) ja Rölli (Yrttitarhan Galanthus OS c 22) sekä tytöt (toivottavasti silloin jo uudessa kodissa) Kukka (Yrttitarhan Glebionis OS h 24) ja Virna (Yrttitarhan Gillenia SI f 21). Yhteensä siis kaksi aikuista ja neljä pentuluokkaan menevää. Huh, tekisi mieli päästä itsekin, mutta nyt kissojen näyttelymatkan toteuttavat äitini, joka on ulkomaanmatkamme ajan talon- ja kissojen sekä koiranvahtina ja Longon ja Maken koti Jenni. Toivottavasti ensikertalaiset TICA-näyttelyttäjät pärjäävät tällaisen kissamäärän kanssa viiden tuomarin tohinassa.. Onneksi tutut ja ystävät ovat jo lupautuneet auttamaan.

Kun selvisi, että kissojen näyttelyynpääsy voisi järjestyä näin, niin oli tietenkin pakko ilmoittaa kaikki mahdolliset kissat uuden yhdistyksen tukemiseksi. Tämän näyttelyn onnistumisesta riippuu saadaanko toinenkin FINTICAtin näyttely syksylle. Ilmoitelkaahan siis kissojanne taatusti hauskaan ja erilaiseen näyttelyyn!

Luopumisia ja luovutuksia

Kerroin aiemmin Hikun ja Maken yhteensopeutumattomuudesta, jonka vuoksi jompi kumpi tarvitsisi uuden kodin. Yllättäen F-pentueen komealle pojalle Longolle tarjoutui aivan meidän läheltä koti, jossa poika voisi olla jopa hetken aikaa leikkaamattomana ja koska perheessä ei ollut ennestään kissoja, niin kysyin voisivatko he ajatella aikuista poikaa Longolle kaveriksi. Ajatus sytytti ja kissojen katselukäynnillä valinta osui Hikuun sen tultua saman tien tervehtimään ja puskemaan. Esittelin myös Maken ja kerroin sen olevan maailman helpoin kissa, joka ei ikinä tee mitään pahaa, mutta Make säikähti sisääntulijoita sen verran, että ensivaikutelman se antoi piiloon juoksemalla... Varoitteluni Hikun erikoisesta luonteesta kävivät toteen, kun Hiku päätti ettei halua muuttaa kotoa minnekään ja huusi uudessa paikassa yötä päivää viikon verran... No, pojat vaihtoivat paikkaa, ja Hiku oli riemuissaan kotiinpaluusta ja Makella on mennyt loistavasti Longon kanssa, jonka kanssa niillä synkkasi hyvin jo heti silloin kun tapasivat meillä ensimmäisen kerran. Nyt pojat nukkuvat sylikkäin, pesevät toisiaan, juoksevat rallia ja ovat kaveria Nuppu-koiran kanssa :)

Ja sitten seuraa miljoona kuvaa...

Tämä kasakuva on 19.5., kun molemmat pojat olivat vielä kotona.

Vasemmalta Luuna, Sampo, Hiku, Kapsu ja Fuji.

Järjestyksenvaihto: Kapsu, Sampo, Fuji, Hiku ja Luuna.

Luuna möllöttää 8)

Pappakissat pitävät palaveria. Mutu on pappa iän puolesta ja Hiku lapsien.

Longo-pojasta ei tullut otettua juurikaan kuvia ennen muuttoa, tässä istua lönköttää tyypilliseen tapaansa.

Punertava porukka syömässä (yksi musta -eiku ruskea- lammas joukossa..)

Kapsu -tätä nykyä Kaapo- pääsi yhteiseen kotiin Sampon kanssa, mikä oli todella hieno juttu!

Vein pojat viime viikon tiistaina ja vaikka hirveä-ääninen vesi-imuri lattianvahauksen takia tai mikä lie jylisi rappukäytävässä, niin pojat rohkaistuivat sisällä asunnossa melko nopsaan ja kohta kipitettiin peräkanaa tutkimassa nurkkia.

Kaapo on hassu vekkuli

Huomaa Fujin ilme kun Sampo imeä lutuuttaa...

Kaapo ja valkoinen hännänpää

Veljekset.

Kaapo

Luuna-täti ja korva vinossa..

Luuuunaa

Kaapo näyttää melkein yhtä isolta kuin täti

Napotusta

Make-pappa (Hikun ollessa Longon kanssa muuttoyrityksellä) ja tyttärenpoika

Sampo papan ja mummin kainalossa

Ja vielä mahtui Kaapokin väliin...

Kyllä yksi pieni Luuna vielä mahtuu!

Lötköttelyä sohvalla..

Sampon profiili

Ihana Make, Markku, Maakula - ikävä on poikaa, vaikka lähellä asuukin, mutta nyt on onneksi rauha maassa molemmissa osoitteissa.

Markkua nähdään -jos kaikki menee suunnitelmien mukaan- Longon kanssa FINTICAtin Kissojen Kalevala-näyttelyssä elokuussa.

Luuna viidakossa (ulkotarhassa)

Sampo pörheänä (siis häntä)

Luuna kans samaan tolpan nokkaan...

Ja Kaapo-marakatti...

Mutu teki tässä joitakin päiviä sitten oikein mutumaisen tempauksen. Se oli yötä yläkerran vierashuoneessa ja ikkuna oli raollaan. No Mutu oli yöllä päättänyt lähteä hiirimetsälle ja oli loikannut ikkunasta alas. Jossain vaiheessa se oli kuitenkin alkanut haikailla takaisin sisälle ja koska se tiesi, että ulkotarhasta pääsee verkkoputkea myöten kulkemaan ikkunasta sisään, tai ainakin ikkunan takaa huomataan, niin Mutupa murtautui SISÄLLE tarhaan ja oli aamulla odottamassa ikkunan takana... (muissa tuuletusikkunoissa on verkot)

Kaapo terhakkaana.

Sampo tillittää.

Kaapo

Hikukin sulatti viimein nämä pienemmät pennut, se yllätettiin nukkumasta lasten kanssa, mutta heti kuvan oton jälkeen piti pelastaa maine loikkaamalla pois ;)

Mutun kanssa lapset laitettiin ensiksi tutustumaan emon lähdettyä omaan kotiinsa, Mutu kun ei tee pienille pennuille mitään. Tässä jo vähän myöhemmin mouskutetaan possun jauhettua sydäntä (no joo, Mutu syö enimmäkseen samoja ruokia kuin muutkin munuaisviasta huolimatta ja voi mainiosti).

Onneksi kastraattipoikien asettelu ratkesi näin hienosti, vaikka hirvittävän kurjaa oli kummastakaan luopua, niin silti nyt on parempi. Hikukin toipui "koettelemuksestaan" muutamassa päivässä ja on niin tyyntä ja rauhallista poikaa että :)

Kaikki paperit saapuivat TICA:sta eilen, eli kissalanimi, viiden kissan rekisteröinnit sekä pentueen rekisteröinti. Kaikki tulivat kuukaudessa lähettämispäivästä (lähetys jäi viime tippaan juuri ennen F-pentujen neljän kuukauden ikää) ja jokainen yksityiskohtakin aivan oikein. Nyt pitäisi pikkuhiljaa saada G-pentujen rekisteröinnit toimitettua...

Gee-porukan tuoreempaa kuvapäivitystä luvassa piakkoin, niistä kolme tyttöä etsii yhä koteja.

Longo on siis sijoitussopimuksella ja sitä yritetään mahdollisesti siirtää vuoden iässä Kissaliiton kirjoille, jolloin siitoskäyttö FIFé:ssäkin on ns. turvallista. Itselläni ei näillä näkymin ole tarvetta käyttää poikaa, mutta kaksi tai kolme ulkopuolista astutusta voisi olla mahdollista toteuttaa jos kaikki menee hyvin.