maanantaina, joulukuuta 19, 2011

Viikot vierii

L-pennut ovat ehtineet 10,5-viikkoisiksi ja rästiin on jäänyt jo useamman viikon päivitykset. Nyt on tosin ollut monta päivää putkeen niin harmaata, pimeää ja räntäsateista että kymppiviikkoiskuvat jäi kokonaan ottamatta. Pentujen omat persoonalliset luonteet käyvät koko ajan selvemmiksi ja Keksi on hönöjen punapoikien tapaan aina pilke silmäkulmassa ja touhuamassa jotakin. Vaikka se on himpun ujompi, se silti suhtautuu rennon päättömästi vähän kaikkeen. Laulelee itsekseen seinille ja kurnuttelee leikkiessään tai muita kutsuessaan. Iso ja vähän ehkä kömpelö höpöttäjä. Karkki on hieman hillitympi, rohkeammin uusiin asioihin suhtautuva ja katseesta pörinämoottorin käynnistävä sirompi poika, joka enemmän seurustelee ihmisten kanssa, mutta ei pidä äkkinäisistä ilmaan nostoista.

Pennut painoivat 7 viikon iässä: Karkki 846 g ja Keksi 956 g.
8 viikon iässä: 974 g ja 1134 g.
9 viikon iässä: 1120 g ja 1368 g
10 viikon iässä: 1260 g ja 1500 g


la 26.11.
7 viikkoa 1 vuorokausi
Karkki


Karkki on niiiin siamilainen :-*

Tietää kuinka poseerataan...


Äiti antaa pusun.


Keksi

Syön tämän fleecen, nams


Hönöstä lullukkapojasta ei saa kuin hönöjä kuvia <3




Masureppu roikkuu



Punnituskupissa



la 3.12.
8 viikkoa 1 vuorokausi
Karkki

Karkki todella tietää miten poseerataan...





Keksi

Keksi ei osaa pysyä paikallaan sekuntia...








Äitin kyljessä






Veljekset kaksin



Keksi saattaa olla varattavissa joko lemmikiksi tai yhden astutuksen sopimuksella. Karkki joko jää meille tai jos sille löytyy sopivalta etäisyydeltä erittäin hyvä sijoituskoti 1-2 pentueen ajaksi, niin sitäkin vaihtoehtoa harkitaan.

***

Poikien isukin Brunon kotitilanne on nyt sellainen, että tuo komea ja kiltti, solmuun väännettävä, seurallinen herrasmies etsii uutta sijoituskotia. Ennen hormoni-implantin asennusta Brunon ja talon toisten kissojen välillä ehti tulla tappelunrähäkkää ja herkkä Helpi-siamilainen ei enää luota Brunoon vaan aloittaa heti sen nähdessään karmivan pelkohuudon, joka tietenkin provosoi kollia lähtemään perään.. Bruno on käynyt vain valjaissa muiden kissojen kanssa samassa tilassa, joten tappeluita ei enää ole päässyt syntymään. Vanhimman kastraatti-itämaisen ja leikatun kotikissatytön kanssa yhteiselo olisi voinut vielä onnistuakin, mutta neiti herkkä ei kykene enää olemaan samassa tilassa Brunon kanssa :( Toiveena olisi implantin vaikutuksen lakattua vielä käyttää Brunoa mahdollisesti 1-2 astutukseen, koska kahdessa pentueessa sillä on nyt yhteensä vain neljä jälkeläistä. Kuitenkin myös lemmikki/näyttelykoti kastraatille otetaan huomioon mikäli sopivaa kotia helpolla sijoitussopimuksella ei löydy.

Kissattomaan kotiin tai oikeanluonteisen kaverin kanssa Bruno varmasti sopeutuisi mainiosti. Myös pentu kaverina olisi erittäin hyvä ratkaisu. Bruno on erittäin ihmisrakas ja seurallinen poika ja jokainen sen tavannut on ihastunut sen ihanaan luonteeseen. Pojasta luopuminen on sijoituskodille tuskallinen ratkaisu, mutta paras tähän tilanteeseen. Ei ole kollillekaan kivaa elää jatkuvassa eristyksessä vaikka sen kanssa mahdollisimman paljon aikaa vietetäänkin.

Mistä siis löytyisi luotettava ja yhteistyökykyinen ihana ihminen, joka haluaisi ottaa Bruno-pojan suojelukseensa? Annan lisätietoja puhelimitse 050 5321904 tai sähköpostitse yrttitarhan [at] gmail.com.


2 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Ihanaiset <3 muruset <3 Karkki ja Keksi. Ihan hirvee ikävä on jo Namiakin <3

Tuula

Tintti kirjoitti...

Kyllähän tuollainen suloinen Karkki pitää kotiin jättää *muisk*.